Tosi tavallinen viikko kuvina

Maanantai
Päätin aloittaa viikon kello kahdeksan aamulenkillä.
Tuu kahville tähän kulmakahvilaan, kilahti viesti ystävältä kesken lenkin. Fries before guys eikun kahvi menee muun edelle, no anyway, menin kotimatkalla aamukahville ystävän kanssa. Hän kirjoittaa juuri kirjaa ja itse saman homman juuri loppuun saatettuani pystyn samaistumaan hänen työhuoliinsa aika hyvin.

Maanantai olikin töiden osalta yllättävän hiljainen. Pakenin jo kolmelta puistokahvilaan lukemaan Sally Rooneyn Keskusteluja ystävien kanssa -kirjaa. Illalla kävin ruokakaupassa enkä tehnyt mitään mainitsemisen arvoista.

Tiistai
Tiistaina satoi aamulla kaatamalla vettä. Monen päivän helteen jälkeen se oli aivan ihanaa. Avasin kaikki ikkunat ja kuikuilin kadulle josko DHL:n pakettilähetti tulisi. Tässä maassa pakettien saaminen edellyttää usein sitä että on kuikuiltava kadulle koko päivän ajan. Toisinaan lähettipalvelut kun eivät jaksa soittaa edes summeria. Kerran löysin lähettipalvelun jättämän et ollut kotona-lappusen rappukäytävän roskiksesta. Tällä kertaa sain kuitenkin pakettini.

Päivä oli tavallisen tylsä arkipäivä. Menin illalla lenkille ja koska aamu oli tosi tuulinen, olivat kadut aivan täynnä jakarandapuiden kukkia.

Keskiviikko
Jouduin matkaamaan toiselle puolelle kaupunkia lääkärin takia, mutta teki oikeastaan aika hyvää mennä käymään ihan muualla kuin yleensä hengailee. Samalla kävin vihdoin kauniissa remontoidussa kirjastossa, jonne onkin pitänyt mennä ehkä vuoden ajan. Kirjasto sijaitsee vanhassa palatsissa ja apua miten hieno se olikaan. Join kahvia kirjaston puutarhassa ja luin kirjaa. Oli kaunis päivä enkä halunnut mennä istumaan sisälle, joten kotimatkalla kävelin toiseen puistoon, jossa olin juuri tilannut lasin viiniä kun törmäsin ystäväpariskuntaan. Päivitimme kuulumiset ja puimme sitä, kuinka saamme ikinä hankittua portugalialisia asiakkaita ja milloin pitäisikään mennä suojelupyhimysjuhliin; vasta pääpäivänä vaiko jo aiemmin.

Torstai
Lähes jokaiseen viikkoon osuu yksi paska päivä. Tällä viikolla se oli torstai. Ärsytti ihan hulluna veroasiat, aikataulut joissa ei pysytä ja sitten eräs mieshenkilö. En saanut nukuttua ja pitkästä aikaa turvauduin melatoniiniin. Torstain olisi voinut pyyhkiä pois koko viikosta. Torstain paras asia oli pussillinen kirsikoita jota maksoivat euro viisikymmentä. Ja iltalenkki.

Perjantai
Nukuin vahingossa puoli yhteentoista. Söin sängyssä aamupuuroa kun sain viestin ystävältä joka oli lähipesulassa pesemässä pyykkiä. Menimme kahville, siitä lounaalle ja vielä kahville ja  kun palasin kotiin kolmen tunnin päästä, en tiennyt olinko juonut liikaa kahvia vaiko kenties lounasviiniä. Perjantaisin se ei nyt niin haittaakaan. Sain hoidettua yllättävän monta asiaa to do-listalta kofeiiniövereistä huolimatta.
Illalla suuntasimme muutaman ystävän kanssa suojelupyhimysjuhliin eli Santos populares-tapahtumaan.

Oli ihan hirveä tuuli ja muutenkin kylmä, mutta joka vuosi nämä juhlat saavat kuitenkin rakastumaan Lissaboniin vielä syvemmin. On ihanaa että jotkut asiat eivät ikinä muutu, kuten nämä juhlat. (Tosin kasvissyöjäystävän kanssa olimme innoissamme siitä että tänä vuonna oli ekaa kertaa tarjolla myös kasvisruokaa, yleensä näiden juhlien menu on pelkkää sardiinia ja lihaa). Istuin rappusilla syömässä grillattua sardiinia ja juomassa halpaa viiniä isosta muovimukista ja kuuntelin hassua pimba-musiikkia. Sitten tuli liian kylmä ja oli pakko lähteä kotiin. Ja päivitellä koko taksimatka sitä miten kylmiä öitä voi kesäkuussa olla vaikka toukokuussa oli jo trooppisia helleöitä.

Lauantai
Lauantaina sain uuden kesäkämppiksen, joka vaikutti tosi kivalta tyypiltä. Puhuimme expateistä ja elämästä ja siitä millaista tässä maassa on asua. Myöhemmin istuin toisen kämppiksen kanssa puiston penkillä syömässä jäätelöä ja sorbettia ja puimme kaikki mahdolliset ihmissuhdeasiat.

Joinain päivinä olen supersosiaalinen ja joinain toisina päivinä uuvun jo siitä että juttelen jonkun kanssa tunnin. Lauantai oli vähän tällainen. Illalla oli tarkoitus mennä toista kertaa suojelupyhimysjuhliin erään puolitutun luokse, mutta valitsin sittenkin Netflixin ja menin nukkumaan aikaisin.

Sunnuntai
Nukuin 11 tuntia ja heräsin siihen että hiukseni olivat alkaneet noudattaa curlygirl-metodia aivan itsekseen. Menin lenkille, sen jälkeen juutuin kahville aurinkoon tunniksi lukemaan hesaria puhelimesta. (Ei paha aamu!) Sitten menin kotiin suihkuun, kastelin ja lannoitin kaikki huonekasvit, siivosin vähän ja sen jälkeen pakenin takaisin ulos lukemaan kirjaa ja kävin samalla ruokakaupassa.

Illalla menin ulos ystävän kanssa läheiselle aukiolle, joka oli koristeltu kauniisti viirein ja valoin. Syötiin oliiveja ja juustoja, sardiineita ja juotiin yhteensä neljä lasia viiniä. Laskussa luki kahdeksan (hah) mutta ei sanottu edes mitään, koska henkilökunta oli niin sympaattista ja lasin hinta oli niinkin korkea kun 1,5€ 😀

Puhuttiin matkustamisesta, miehistä ja kukista (perusaiheet!). Kymmenen maissa mentiin vielä kahville läheiseen kioskiin. (Olen alkanut tähän portugalilaistapaan mennä kahville iltakymmeneltä. Tosin silloin on otettava kofeiiniton kahvi. Niin portuguese en tule ikinä olemaan että voisin vetää vahvaa espressoa ja mennä sitten nukkumaan).

Sunnuntain kilometrimäärä nousi myös päivätavoitteeseen, kuten melkeinpä joka päivä tällä viikolla.