Leppoisa loppukesä
Syyskuu 2018 Pieni tuuletin pyörittää liian kuumaa ilmaa edestakaisin. Pitää laskea päivän ajaksi rullakot ikkunoiden eteen, muuten on ihan liian kuumaa iltaan ja yöhön asti. Unohdan välillä sen ja menen ulos hillumaan päiväsaikaan ja sitten tulen takaisin saunan…
Ajatuksia monikulttuurisuudesta ja poskisuudelmista
Voitte ottaa tuolit tohon kadulle jos haluatte, sanoo pikkubaarin söpö tarjoilijapoika ja kaataa kaksi kukkurallista lasia viiniä, kaksi viisikymmentä kappale. Olemme juuri paenneet uudelta trendikkäältä kattoterassilta alas tänne kujille, jotka muistuttavat vielä vanhasta Lissabonista. Kannan kaksi tuoli kadulle, sitten huomaan istuvani…
Eräs maanantai elämästäni
Yksi maanantai Klo 7:00 Herään kadulta kuuluvaan ääneen. Nukun ikkuna auki kesäisin. Nukut näemmä ikkuna auki kesäisin, sanoo alakerran baarin omistaja edellisenä iltana kun kävelemme sattumalta samaa reittiä lähikauppaan. Joo, oon kuunnellut tosi paljon ihmisten tarinoita joita ne puhuu…
Meet me at the golden hour
Minua on kyllästyttänyt viime aikoina moni asia ja olen ollut vähän sellaisella valittajatuulella. Kun kaikki kallistuu tässä kaupungissa koko ajan ja sitten työasiat ovat epävarmoja ja mitä minä täällä teen ja on ikävä sitä ja tätä ja tuota…
Kynttiläbaareista ja tolkun ihmisistä
Deutsch oder Englisch, kysyy väsyneen näköinen mies minulta lentökentän turvatarkastuksessa. English, please, sanon. Olet ensimmäinen joka on sanonut please, hän toteaa ja hymyilee vähän eikä sano mitään siitä että minulla on liikaa kosmetiikkaa käsimatkatavaroissani. Edellisenä yönä kävelen yksin…
Paras yhdistelmä: drink & draw
Kun muutin Lissaboniin kolme vuotta sitten, näin mainoksen Drink&draw -nimisestä tapahtumasta. Ooh, vähänkö kuulostaa kivalta, ajattelin heti, mutten sitten kuitenkaan uskaltanut mennä sinne yksin. Koko tapahtuma taidettiin sitten lopettaakin (erään gallerian sulkeuduttua), mutta hetki sitten sain graafikkoystävältä viestin:…
Nyt just tätä, joskus jotain muuta
Istun sängylläni, aurinko paistaa avonaisista ikkunoista sisään. Huoneessani on kaksi ovea, molemmat auki, toisesta näen olohuoneessa rehottavan kasvikokoelmamme, toisesta värikkään räsymaton käytävällä. Joku polttaa tupakkaa ikkunani alla, joku toinen kopistelee näille liukkaille kaduille sopimatomilla korkkareilla. Kuuntelen ranskankielistä puhelinkeskustelua olohuoneesta.…
Viime aikojen asioita
Olen kantanut metrossa puolitoistametristä huonekasvia ja teollisuusalueella äänieristykseen soveltuvaa seinämateriaalia. Olen ollut liikaa sisällä, koska ulkona on ollut liian kylmä. Olen päivitellyt yötä päivää sitä, miten on kesä ja tässä maassa sama keli kun joskus joulukuussa. Olen…
Se sesonki
Kesäkuut ovat olleet aina suosikkikuukausiani, missä tahansa olenkaan asunut. Kaikki on alussa, luonto kauneimmillaan. Omat synttärit, sitten juhannus (tai joskus vielä molemmat samana päivänä). Yhtäkkiä se aika vuodesta kun on koko ajan jotain menoa. Lissaboniin muutettuani kesäkuut ovat…
Entä jos muuttaisinkin takaisin Helsinkiin?
Lehmukset ovat niin vihreitä, sanoo taksikuski kello viideltä aamulla. Niin, kyllä, vastaan. Sitten loppumatkan ajan emme vaihda sanaakaan. Jotenkin niin Kaurismäkeläistä, ajattelen. Ja niin ihanaa. Niin, sitäkin vielä. Onkohan mun äänimaailma sittenkin tää lokkien kirkuminen ja vaimeana kauempaa kaikuva raitiovaunun ääni, ajattelen…
3 vuotta Lissabonia lukuina
6 asuntoa 1 suomalainen kämppis, 1 amerikkalainen kämppis, 1 brittikämppis, 5 ranskalaista kämppistä, 1 portugalilaiskämppis, 3 väliaikaista saksalaiskämppistä. (Yhteenvetona = portugalilainen oli pahin) Yksi maisteritutkinto (Todistusta vielä odotellessa) Yksi lääkärikäynti (Pitäiskö lääkäriin mennä muuten vaan? Onko outoa ettei koskaan käy…
Vuoden takaisia fiiliksiä
26.5.2017 Olen juuri päättänyt jäädä asumaan Lissaboniin. IIK. On kesäinen perjantai-ilta, toukokuun kahdeskymmeneskuudes. Näen ikkunasta kivan baarin edustan, siellä seisoo vaikka mikä määrä komeita miehiä juttelemassa perjantaifiiliksissä. Minä laitan uuniin ruisleivän (kiitos Ikea) ja suljen ikkunan. Sitten istun…
