Oma elämä

Vuoden takaisia fiiliksiä

 

 

img_8971.jpg

 

26.5.2017

 

Olen juuri päättänyt jäädä asumaan Lissaboniin. IIK. 

On kesäinen perjantai-ilta, toukokuun kahdeskymmeneskuudes. Näen ikkunasta kivan baarin edustan, siellä seisoo vaikka mikä määrä komeita miehiä juttelemassa perjantaifiiliksissä. Minä laitan uuniin ruisleivän (kiitos Ikea) ja suljen ikkunan. 

Sitten istun yksin sohvalla ja haron hiuksiani. 
Voi apua. 

Sitä kestää ehkä vartin. Sen jälkeen keitän ison mukillisen teetä ja maalaan kadulta dyykkaamani yöpöydän vaaleanpunaiseksi. 
Millenial pink.
Olkoon se nyt sitten teemavärini. 

 

img_9414.jpg

 

Aiemmin samana päivänä ostan kauppareissulla ison viherkasvin. Olen juuri sellainen tyhmä pihistelijäluonne, joka on ostanut täällä kahden vuoden aikana ehkä kaksi huonekasvia siksi, että kun en tiedä kauan täällä oon, niin ettei mee hukkaan. Osaisinpa käyttää samaa pihistelymetodia baarissa, lähellä sulkemisaikaa. Kun en tiiä kuinka kauan täällä enää oon, niin kannattaako tässä nyt viiniä enää…
Joopa joo. 

Sinä iltana kuuraan asuntomme puulattioita mopilla. Lakaisen mustia hiuksia vessan lattialta ja pyyhin (dyykatut) peilit puhtaaksi. Täällä minä nyt sitten asun. 

Lisboeta. Alfacinha. (Näin kutsutaan lissabonilaisia). 

Istutan aloe veran uuteen ruukkuun. Ostan pippurimyllyn. 
Asetun aloilleni. Syön ruisleipää. 

Täällä sitä nyt sit ollaan. 

 

—-

Vuotta myöhemmin voisin kommentoida tähän tekstiin kaksi asiaa: se iso viherkasvi on triplannut kokonsa (kiitos kiinakaupan kasviravinne). Ja kämppikseni sanoin: Onneks me ei enää sisusteta vaan kadulla löytyneillä roskilla, niin paljon ollaan vuodessa jo kehitytty. 

😀

 

—-

 

 

 

 

 

2 Comments

Leave a Reply