Se sesonki

Kesäkuut ovat olleet aina suosikkikuukausiani, missä tahansa olenkaan asunut. 

Kaikki on alussa, luonto kauneimmillaan. Omat synttärit, sitten juhannus (tai joskus vielä molemmat samana päivänä). Yhtäkkiä se aika vuodesta kun on koko ajan jotain menoa. 

Lissaboniin muutettuani kesäkuut ovat olleet lähinnä tätä: päivisin huokailua siitä, miten kauniita violetit jakarandat ovatkaan. Öisin sadannen kerran saman asian toistamista: en kestä kun noi valot on niin söpöjä, kato miten tunnelmallista. 

Vaikka kaupunki kuinka muuttuu, yksi asia näyttää pysyvät: Santos Popularesin aikaan voi istua muovituoleilla kadulla syömässä ihanan simppelin ja edullisen illallisen noiden lamppujen alla ja miettiä sitten jaksaisko jatkaa sinne bilekatujen suuntaan, jossa kesäkuu tarkoittaa hullua bilekuukautta. 

Toisinaan jaksan, toisinaan en. Joskus haen kotimatkalla jätskikiskasta yösorbetin, istun puistonpenkille ja ajattelen:

Kiitos portugalilaiset suojelupyhimykset. Kiitos kaikesta. 

—-

Best time of the year in Lisbon.