Meet me at the golden hour

 

 

Minua on kyllästyttänyt viime aikoina moni asia ja olen ollut vähän sellaisella valittajatuulella. 

Kun kaikki kallistuu tässä kaupungissa koko ajan ja sitten työasiat ovat epävarmoja ja mitä minä täällä teen ja on ikävä sitä ja tätä ja tuota ja miksi tämäkään asia ei mennyt niinkun olisin halunnut ja niin edelleen. 

Sitten eräänä perjantaina laitan viestin ystävälle, jota en ole nähnyt vähään aikaan. Mennäänkö lounaalle tai viinille?

Päivä menee hoitaessa kaikenlaisia rästiasioita ja lounasaikakin menee ohi. Sitten myöhemmin aikaa säätäessämme ystävä sanoo: Let´s meet at the golden hour. Minä ehdotan kivojen pikkukujien aluetta. Oi joo, en ole aikoihin ollut siellä suunnalla, olen lähinnä ollut kotona ja tehnyt töitä, ystävä huokaa. 

Kävelemme kauniita oikkukatuja, aurinko alkaa laskea pikkuhiljaa, se ei ole enää niin kirkas kuin keskipäivällä ja talojen kaakelit heijastavat sen säteitä jotenkin erityisen lumoavasti. Istumme kivan pikkupaikan terassille ja tilaamme lasit kylmää viiniä. 

Sitten puhumme isoista ja pienistä asioista ja siitä, miten entiseen ei voi palata eikä tulevaa ennustaa. Ystävällä on maailman kadehdittavin avioliitto, mutta silti viisaina aikuisina tiedämme, että mikä tahansa voi päättyä milloin tahansa. Myös ne valittajafiilikset tai nämä alkuiltojen viinihetket. 

 

 

Loppuillasta kävelemme kaupungin halki kohti vasta avattua kattoterassia. Siellä emme viihdy, on liikaa ihmisiä, jonoja ja hirveä tuuli. Alkuillat, viinihetket, ne on yleensä niitä kivoimpia. 

Ja ystävät, joista tietää että tapahtuipa mitä vaan ja jos päätyisin muuttamaan takaisin Helsinkiin ja ystävä kauas New Yorkiin, olisi minulla aina sohva jossa nukkua ja se varmuus että tässäpä on ihminen, joka haluaa vain hyviä asioita minulle. 

Sen illan jälkeen valittajamoodini väistyy taka-alalle ja olen kovin kiitollinen kaikesta siitä, mitä elämä on kohdalleni heitellyt. Kuten vaikka ihmisestä, joka on kotoisin jostain tosi kaukaa muualta ja jonka kanssa ollaan silti ihan samoilla linjoilla vaikka minkä kanssa. 

Ystävyys. Ei taida olla montaa parempaa asiaa maailmassa.

 

 

—-