Unettomuutta ja juurettomuutta

Harmaa Helsinki,
jossa ei ole talvi eikä kevät enkä tiedä mikä vuodenaika. Eikä kukaan muukaan tiedä. 

On ihanaa, puhun pitkät lounaat kaikesta isosta ja tärkeästä ja sitten ihan hömpästä ja aina saa kahvin samaan hintaan ja vaikka se on vähän kitkerää, tarvitsen sitä niin paljon. 

Suomessa kun en koskaan enää saa nukuttua. 

Valvon ja tuijottelen erilaisia kattoja, laitan paljaat varpaat peiton alta lämpimään ilmaan ja kirjoittelen instaviestejä joissa jaarittelen siitä kuinka helppoa Suomessa olisikaan olla gluteeniton vegaani. 

Vaikka en edes ole, syön savulohta aina kun siihen vain on mahdollisuus. 

(Ja istun saunassa myös).

On ystäviä joita haluan nähdä heti saavuttuani. Ja sitten niitä joita ei minun puolivuosittainen vierailuni kiinnosta ollenkaan. 

On ihan liikaa ajatuksia, ihan koko ajan. Ne ovat tällaisia:
Pitäiskö jäädä tänne Suomeen nyt samantien.
Voi apua, en varmaan ikinä muuta Lissabonista enää mihinkään. 

Vuoden alussa oli täydellinen hetki poistua Lissabonista, olin jotenkin nimittäin kyllästynyt ihan täysin kaikkiin lähipiirini ihmisiin. Suunnitelmien perumisiin, tyhjiin lupauksiin ja turhaan kiukutteluun. Suosikkiviininjuontiseurani oli kaupungissa, mutta viinittömällä kuukaudella, kuten minäkin. (Tai no, yhdeksän päivää se kesti omalla kohdallani). 

Lähes kaikki muut ihmiset minua sitten vain lähinnä ärsyttivätkin. 

Ja se, miten enää ei voi olla vastuuton kaksikymppinen. Voi blääh miten tylsää se useimmiten onkaan. Uudenvuoden aattona asia iski tajuntaani hyvin selkeästi: olin juhlissa joissa moni kaipaili viiniä vahvempaa, itse koin omantunnon tuskia aiemmin sinä iltana syömistäni asioista, jotka eivät sovi uuteen ruokavaliooni.

Tuntuu toisinaan jopa henkilöbrändiini ja ajatusmaailmaani sopimattomalta joutua miettimään vaan terveyttä ja järkevyyttä aina ja ihan kaikessa. Juurikin sitä aikuisuuden ärsyttävintä puolta: On vastuussa kaikesta itse ja itselleen.Varsinkin niistä omista päätöksistään. 

Ei ihme ettei nukuta kun päässä pyörii isoja ja vaikeita asioita. Niinkuin vaikka oman tulevaisuutensa suunnittelu.

Ps. Miten voi olla EDELLEEN tammikuu? Tätähän on kestänyt jo kuukausikaupalla.