Oma elämä
Pienistä unelmista (ja pariisilaismiehistä)
Kävelen yksin pieneen elokuvateatteriin, jossa olen tietysti liian ajoissa. Me avaamme ovet saliin kolme minuuttia ennen kymmentä, nainen sanoo. Sali on portugaliksi sala, joskus minun on vaikea muistaa mikä se on suomeksi ja joskus puhun englantia tekemällä niitä…
Ahdistavia ja ilahduttavia asioita
Asioita, joista ahdistun miehistä jotka pitävät minusta liikaa ihan liian nopeasti muoviroskan määrästä keittiössämme siitä että ostan aina vääränkokoisia roskapusseja suupielessäni olevasta toispuoleisesta rypystä (voisiko olla sitten vaikka molemmilla puolilla jos on ihan pakko olla) hedelmien kuorissa olevista…
Viime aikojen vihreitä
Lissabonissa on uusia kahviloita, jotka ovat ihan liian trendikkäitä tänne. Mutta usein niissä on kauniit lattiat ja hyvää kahvia ja käyn niissä kerran toteamassa etten mene toista kertaa (ellei joku muu maksa). Ja kukapa maksaisi. …
Ikäkriisi lähtee väkivalloin
Tasan kolme päivää ennen syntymäpäivää se iskee. Vyöryy ylitseni kuin…no joku ylitse vyöryävä asia. Tai no ei, menisikin ylitseni, se iskee ja jää paikalleen. Saakelin ikäkriisi. Paria viikkoa aiemmin kaikki on vielä kivasti. Käyn pitkästä aikaa piirtämässä elävää mallia,…
40 before 40
Olen listaihminen, henkeen ja vereen. Mulla on ollut 30 things to do before 30 -lista (joka tosin hukkui jonnekkin), sitten 35 before 35 (jonka takia vähän niinkuin muutin ulkomaille). Seuraavaksi pitäisi kai tehdä 40 before 40, hitto siinä…
Nyt just tätä, joskus jotain muuta
Istun sängylläni, aurinko paistaa avonaisista ikkunoista sisään. Huoneessani on kaksi ovea, molemmat auki, toisesta näen olohuoneessa rehottavan kasvikokoelmamme, toisesta värikkään räsymaton käytävällä. Joku polttaa tupakkaa ikkunani alla, joku toinen kopistelee näille liukkaille kaduille sopimatomilla korkkareilla. Kuuntelen ranskankielistä puhelinkeskustelua olohuoneesta.…
Tee hyvää – toisille naisille
Olin lapsena tosi paljon sairaana. Muutaman kerran tosi vakavastikin. Itse en muista näistä ajoista oikeastaan mitään muuta kuin loputtomat verikokeet ja niiden jälkeen saadut palkkiotikkarit sekä sairaaloiden sukat, jotka olivat nyppyisiä kangasputkia. Ainoa asia, jonka muistan kristallin kirkkaasti, oli se…
Viime aikojen asioita
Olen kantanut metrossa puolitoistametristä huonekasvia ja teollisuusalueella äänieristykseen soveltuvaa seinämateriaalia. Olen ollut liikaa sisällä, koska ulkona on ollut liian kylmä. Olen päivitellyt yötä päivää sitä, miten on kesä ja tässä maassa sama keli kun joskus joulukuussa. Olen…
Se sesonki
Kesäkuut ovat olleet aina suosikkikuukausiani, missä tahansa olenkaan asunut. Kaikki on alussa, luonto kauneimmillaan. Omat synttärit, sitten juhannus (tai joskus vielä molemmat samana päivänä). Yhtäkkiä se aika vuodesta kun on koko ajan jotain menoa. Lissaboniin muutettuani kesäkuut ovat…
Entä jos muuttaisinkin takaisin Helsinkiin?
Lehmukset ovat niin vihreitä, sanoo taksikuski kello viideltä aamulla. Niin, kyllä, vastaan. Sitten loppumatkan ajan emme vaihda sanaakaan. Jotenkin niin Kaurismäkeläistä, ajattelen. Ja niin ihanaa. Niin, sitäkin vielä. Onkohan mun äänimaailma sittenkin tää lokkien kirkuminen ja vaimeana kauempaa kaikuva raitiovaunun ääni, ajattelen…
3 vuotta Lissabonia lukuina
6 asuntoa 1 suomalainen kämppis, 1 amerikkalainen kämppis, 1 brittikämppis, 5 ranskalaista kämppistä, 1 portugalilaiskämppis, 3 väliaikaista saksalaiskämppistä. (Yhteenvetona = portugalilainen oli pahin) Yksi maisteritutkinto (Todistusta vielä odotellessa) Yksi lääkärikäynti (Pitäiskö lääkäriin mennä muuten vaan? Onko outoa ettei koskaan käy…
Career goals (eli kuinka suunnittelin viinipullon)
Mulla on ollut elämässäni monia career goalseja eli siis ihan niinkun uratavoitteita. Eka iski kun luin kahdeksantoistavuotiaana Elle Interiör -lehteä jossa joku cool graafikko esitteli kotiaan. Mäkin haluun graafikoksi, ajattelin. Sitten musta tuli graafikko. Seuraavaksi ajattelin että ois…
