Viimeaikoina olen…
On ollut vähän kiireistä, mutta olen yrittänyt silti pyhittää jokaisesta päivästä tunnin kahvin juomiseen ulkona.
On ollut myös surullista.
Olen miettinyt kamalasti erään melkein vieraan ihmisen kuolemaa.
On ollut myös aurinkoista.
Olen saanut uuden ystävän, joka tuntuu ymmärtävän asioita jokseenkin samalla tavalla kuin itse ymmärrän.
Olen juonut hänen luonaan kuohuviiniä ja syönyt kylmiä ranskalaisia.
Olen saanut kukkakaupasta ilmaisen kukan ja siskolta kauniin postikortin.
Olen leikannut itse hiukseni.
Olen miettinyt paljon sitä, mitä minusta olisi voinut tulla, jos joku olisi kertonut joskus muinoin erilaisista uramahdollisuuksista.
Olen myös miettinyt paljon ensimmäistä työpaikkaani.
Olen syönyt pastaa, jonka seassa on pelkästään pinaattia ja sitruunaa. En siksi että se olisi jotenkin hienoa, lähinnä siksi että jääkaappini on ollut aika tyhjä.
Olen suunnitellut pyytäväni vaikka ketä juomaan vinho quenteä, mutten ole sitten pyytänyt ketään. Joskus olen tällainen.
Olen asetellut sohvatyynyt niin, ettei ikkunasta vetäisi juuri siihen paikkaan missä kissani nukkuu.
Olen käynyt asunnossa, jonka näköala oli niin mieletön, etten voisi asua siellä ilman että hämmästelisin sitä joka ikinen aamu ja auringonlaskuaika.
Olen kuivattanut pyykit liian kovassa lämpötilassa itsealvelupesulassa. Tulikuumien pyykkien taittelulle nauroivat lisäkseni kaksi mummoa, jotka olivat siellä vain juoruamassa.
Olen kirjoittanut humoristisen tarinan siitä, miksi valitsin graduaiheeni vain tajutakseni ettei gradua kuulu aloittaa hauskalla tarinalla.
Olen ymmärtänyt kokonaisen vastaajaviestin sisällön. Se oli portugaliksi.
Olen pessyt hometta pois ikkunankarmeista, mutta kuullut sitten että naapurustossa asuvan tytön ikkunalaudalla kasvoi muutakin: ihkaoikea sieni.
Olen googletellut paljon akateemisia termejä ja ohjeita siitä, kuinka tehdä glögiä itse.
Olen tehnyt glögiä itse, mutta se ei maistunut juurikaan glögiltä.
Olen kuvannut monta auringonlaskua ja muuta valoilmiötä toivoen, että ne näyttäisivät kuvissa yhtä hienoilta kuin livenä. Mutta eivät ne koskaan näytä.
Se kai on se ideakin.
—-
December light in Lisbon.
10 Comments
Pamsu
Kyllä #1: tajunnanvirta on hyvä.
Kyllä #2: niinhän se onkin – ei kaikesta kuulukaan saada täydellistä kuvaa!
Kiitos.
saarah
<3
punastus
December light – lähes oxymoron 🙂 Ainaskin täällä pohjolassa.
saarah
Mietin just yks päivä et kuinka monta vuotta vaatis asua valoisissa talvissa ennenkuin sen ihmettelemisen lopettais. Nyt oon vielä ihan siinä “oooh, aurinko joulukuussa, pakko ottaa kuvia”-tilassa 😀
Rrousie
Asun itsekin ulkomailla ja päätin koittaa taiteilla glögiä pohjoismaalaisten kavereiden pikkujouluihin pari viikkoa sitten (ilman reseptiä totta kai, koska ne on nössöille). Palautteesta päätellen onnistui paremmin kuin hyvin 😉
Jos kiinnostaa yrittää uudelleen, niin resepti oli suunnilleen jotain tän suuntaista:
Pullo punaviiniä
Karpalomehua ja appelsiinimehua maun mukaan, yhteensä n. 0.5 l
3 rkl fariinisokeria
2 kanelitankoa
1 tl muskottipähkinää
1 tl inkivääriä
1 tl piparkakkumaustetta
1 rkl neilikoita
1 rkl kaardemumman siemeniä
(Mahdollisesti myös jonkinlainen valmis mulled wine spice pussi)
saarah
Mä kans yritin lähes samoilla aineksilla, tosin sokeria oli vähemmän ja mehu ei ollut ehkä myöskään tarpeeks makeeta ja kardemummat ei ollu siemeninä. Ilmankos siis ei oikein toiminu 😀 Täytynee keitellä tällä ohjeella joulunpyhinä, kiitos 🙂
SJ
Ihanaa lukea tajunnanvirtaasi expat-elämästä:) Tekee samaan aikaan iloisen ja haikean olon.
Itse tein Espanjassa asuessani glögiä marketin viinihyllystä löytyvästä alkoholittomasta mosto-viinirypälemehusta (eri juttu kuin mehuhyllyn viinirypälemehu). Kattilaan kiehumaan mausteiden kanssa ja hyvää tuli:)
saarah
Ooh, kiitos tästä vinkistä. Menee myös testiin 🙂
NooM
Kiitos kun kirjoitat näitä hassuja ja oivaltavia ja elämänmakuisia tekstejä! Ihanaa ja inspiroivaa luettavaa 🙂
saarah
Kiitos sulle kun luet ja kommentoit 🙂