Katuja ja ajatuksia
Istun katukahvilassa jonka penkit on aseteltu optimaalisesti niin että on ihana vaan tuijotella ohikulkevia ihmisiä. Tuijotella ja miettiä asioita. Kuten vaikka: Portugalissa voi ihan hyvin kävellä kadulla keskellä päivää olutpullo kädessä. Sitä juodaan kuin vettä, mutta koskaan ei olla silti…
Hyvä opetus (juuri minulle)
Istun puolityhjässä kahvilassa tekemässä töitä kun sisään kävelee laitapuolenkulkijalta näyttävä mies. Jotenkin vähän vaistomaisesti laitan puhelimen pöydältä lojumasta laukkuun, olenhan niin tottunut tähän kaupunkiin, jossa varastetaan kaikki sellainen omaisuus mitä ei kyttää silmä kovana. Sitten mies istuu kahvilanpöytään,…
Kun tunnen eläväni, ajattelen paljon kuolemaa
Elokuu 2018, Helsinki. Kävelen Hakaniemessä melkein päin Perttu Häkkisen kynttilämerta ja taas puhumme kuolemasta. Tuleeko tästä sukupolvikokemus helsinkiläisille, se olisin voinut olla minä, kukapa ei olisi ajanut Flowsta kotiin pyörällä vähän humalassa. Puhumme kuolemasta koko ajan,…
Ajatuksia erään valoilmiön ääreltä
Ajatuksia eräältä torstailta (joka olikin keskiviikko, kun illalla katsoin kalenteria) – Maailma on ihan älyttömän kaunis. – Googlaan: miksi auringonlaskut on joskus pinkkejä? – Miksi kuvaan edelleen iphone vitosella? (tästä muuten lisää myöhemmin). – En voi lähteä kotiin…
Paterson (ja luovuttamaton)
Astun ulos viileäastä elokuvateatterista ja ilta-aurinko sokaisee kirkkaudellaan. On pakko kävellä vähän, on niin monta asiaa mitkä sinä päivänä muuttavat ei nyt kaikkea, mutta silti vähän niin kuin kaiken kuitenkin. Ja sitten se elokuva. Viime aikoina elämä on…
Hajanaisia ajatuksia
Tammikuun viimeisellä viikolla pussailin kahden eri miehen kanssa. Toisaalta, samalla viikolla itkin eräänä iltana niin paljon etten voinut mennä kouluun seuraavana päivänä. Piirsin kuvitusasiakkaalle kaloja ja sammakoita. Samalla mietin suustani pääseviä vastaavia ja päätin visusti olla puuttumatta muiden ihmisten asioihin…
