Ajattelin tänään

Ja taas voi vaan istua kotona

On hirmuhelle. Eräänä iltana ennuste seuraavalle päivälle näyttää 40 astetta. Oli onneksi vaan 39, tekstaan äidille viikon eniten käytetyllä hymiöllä varustettuna. Oranssi emojinaama, kieli ulkona.
Kun lähetän sen myös miespuoliselle kaverille, mietin hetken että toivottavasti tää ei oo myös joku seksiemoji jonka merkitystä en vaan tiedä.
Kyllä sä tiedät mitä mä haluan, sanon helteen pehmittämällä päällä eräänä aikaisena aamuna kahvikioskin helvetin komealle nuorelle miehelle. En tiedä tajuaako hän kuulemansa yhtä oudon flirttailevana kun se yhtäkkiä suustani tulee. Mies valuttaa kahviani hymyillen. Puoleen väliin, eikö vaan? Kyllä mä muistan.


Jos haluaa poistua hirmuhelteellä kotona, on lähdettävä aamulla aikaisin liikkeelle.
Eräänä yönä kävelen ystäväni luota joskus yhden aikaan kotiin. Ota matkalle kookosmehujää, hän sanoo ja kaivaa pakastintaan. Se viilentää. Kävelen keskellä yötä pitkin katuja hihattomassa kukkamekossa mehujäätä imien samalla kun ohi ajavat hikiset portugalilaismiehet tuijottavat minua.
Mitä vanhemmaksi tulen, sitä vähemmän onneksi tuijottavat paitsi aina jos puen päälleni kukkakuosillisen mekon. Tämä on varmaan joku muinaisjäänteinen katolinen juttu, ehkä? Nainen ei olekaan kaikkialla kauneimmillaan saunan jälkeen, ilmeisesti joissain maissa sitten kedon kukkaselta näyttävänä.
Joka tapauksessa, asia ärsyttää minua. Helteellä tosin ärsytyskynnys on hyvin matalalla.

Joinain iltoina lämpötila laskee tunnissa kolme astetta, sitten seuraavassa hetkessä kohoaa takaisin. Taivas on oudon värinen, aurinko helottaa pilvien välistä vielä illallakin. Haluaisin vain että olisi pimeää ja viileää, edes yöllä.

Päivällä kuumimpaan aikaan laitan makuuhuoneen oven kiinni ja vedän kattoikkunan eteen mustan verhon. Painan ilmastoinnin päälle, sitten makaan sängyssä huoneen viilennyttyä. Tuntuu oudolta että talvella on varaa lämmittää vain sitä yhtä ja samaa huonetta ja värjötellä siellä. Sitten kesällä muuten sama mutta on valittava lämpömittarisymboli kaukosäätimestä auringon sijaan. Vähän kun lockdownissa olisi taas kun ei voi mennä ulos.

Kaikki näyttää nuutuneilta ja hämmentyneiltä täällä, viestittää puolituttu mies instagramissa tullessaan juuri kiertämästä Suomea ja Tanskaa ja Britanniaa. Joo se olo on mullakin, vastaan.

Kyttään säätiedotusta koko ajan ja kun yhtenä aamuna on vähän viileämpää, herään jo puoli kahdeksalta aamulenkille. Silloinkin on jo vähän liian kuuma.

Eräänä toisena aamupäivänä sataa. Ryntään suihkusta avonaisen ikkunan äärelle ja otan videon sateesta. Ennen kun ehdin ladata sen instastooriin, sade on jo loppunut. On edelleen vaan hirveän kuuma. Kaikissa kuvissa on mähmäinen hellefiltteri.

2 Comments

  • Minna

    Mulla on sama haaste Suomen kelien suhteen tällä hetkellä: en kestä tätä 12-14 asteen syysilmaa navakoine tuulineen ja rankkasateineen. Alkaa riittää. Ottaisin mieluummin helteen. Toki pitkään jatkuessaan “kunnon hellekään” ei ole varmasti kovin mukavaa… Tsemppiä sinne. Toivotaan, että helteet helittävät pian!

    Minna

    • Saara

      Ymmärrän! Mä haaveilin just tällä viikolla Suomen viileästä kesästä kun oli 40 astetta eikä voinut tehdä mitään 😀 Ens viikko näyttä paljon kohtuullisemmalta. Ja taitaa siellä Suomessakin lämmetä vähän :)?

Leave a Reply

Your email address will not be published.

*

code