Kaunis pieni elämä
Ensimmäinen elokuuta
Olisi jotenkin päästävä takaisin kirjoitusmoodiin
Ja elämämoodiin
Yhtäkkiä tarinat eivät vain tule
En ole kotona tietyssä rutiinissa: ylös, ulos, lenkille, kahville ja kirjoittamaan
En saa otetta mistään, taaskaan
Maksan laskut myöhässä, aloitan kymmentä eri sarjaa ja kirjaa enkä pääse minkään mukaan
On vähän töitä, hyvä, koska pitäisi kirjoittaa
On vähän rahaa, huono, koska on kesä ja pitäisi elää
Eräänä vuonna unohdin maksaa ennakkoverojen kolmannen erän
Apua mitä nyt, kysyin kirjanpitäjältä
Tuskin ne huomaa, hän sanoi, katellaan huomaako
Siitä on kaksi vuotta aikaa
Tuskin huomaan edes sitä miten nopeasti aika kuluu, tämäkin kesä,
taas yksi kesä on mennyt
Kaikki on jotenkin samaa,
odotan syyskuuta kun on jo vähän viileämpi, pääsee taas lenkille, voi laittaa iltaisin farkut, vaihtaa punaviiniin
Mietin aina syksyisin kaikkia menneitä työpaikkojani, koulun aloituksia, syksyyn sijoittuneita ihmissuhteita, niitä öitä Flowssa kun olen tajunnut jonkun jutun olevan ihan ohitse,
mitä en ollut vaan kesän aikana huomannut
Kaipaan syksyistä ryhtiliikettä, tehokkaita suomalaisia uusine harrastuksineen, sitä yhtä päivää vuodessa kun on neule ja paljaat sääret -keli
Mietin erästä miestä johon yritin ihastua tänä kesänä, voi parkaa, en taaskaan oikein osannut
Tosi kiinnostava, in theory, sanon ystävälleni mutta kun mies lähettää viestin, olen tuntikausia tavoittamattomissa koska haikailen yhden ihan toisen perään
Mikä on niin typerää että haluaisin pakottaa itseni syksyiseen ryhtiliikkeeseen samantien
Valitse järjellä, älä tunteella
Just joo, en ole koskaan osannut
Siksi kai olen täälläkin, samaan aikaan kun minut on mutetettava tosi monet sellaiset ihanat ihmiset instagramissa joilla on ihan liikaa kaikkea sitä
mitä minulla ei ole
Sinulla on kaunis pieni elämä täällä, sanoo madeiralaisystäväni äiti, joka asuu kotonani sen aikaa kun olen poissa itse
No niin on, vastaan
Niinhän se on
Kaunis kiva pieni elämä
Ja taas voi vaan istua kotona
9 Comments
Vierailija S
Jos yhtään lohduttaa, niin mullakin on pieni elämä. Enkä tiiä onko ees niin kaunis tai kiva… :P. Välillä oon kyllä vähän kateellinen, kun muilla tämänikäisillä on (pitkä) parisuhde, lapsia, asuntolainaa, mitä näitä nyt on.
Ps. Onnea kirjasopparista! Aihe ei kyl liippaa mua, pysyn tukevasti Suomen maan kamaralla. Joskin elämäni jakautuu kyllä kahden paikkakunnan välille, väliä on vajaa 500km. Et tavallaan kuitenkin tunnistan sen “jakautumisen” kahden eri paikan välille, se on välillä aika vaikeaakin. Huoh. Tsemppiä kirjoitusprojektiin!
Saara
Kiitos onnitteluista! On kyllä ihana kirjoittaa kirja – tai siis se kuulostaa ihanalta mutta on aika tuskaista käytännössä 😀 Odotan sitä hetkeä kun kaikki on valmista ja saa valmiin painetun kirjan käteensä 🙂
Saara
Kiitos onnitteluista!
Ja kyllä mullekin iskee niitä kateuskohtauksia jolloin tuntuu että monilla on NIIN paljon enemmän. Varsinkin kun omassa kaveripiirissä on siirrytty jo omistusasuntojen jälkeen kesämökkien hankintaan 😀 Mutta onhan mullakin paljon kaikkea, vaikken omistakaan juuri mitään materiaa 🙂
Vierailija S
Ps. Ihana kun oot kirjoittanut, nyt vasta “hurahdin” lukemaan vanhempia postauksia kunnolla :). Sanaa elämänmakuinen käyttäisin ellei se kuulostaisi niin kliseiseltä. Mutta en nyt keksi parempaakaan.
Roosa
Täällä kans yksi, jolla on aika pieni elämä. Ajoittain myös kaunis ja kiva, mutta paljon myös mahtuu mukaan sellaista mikä ei ole kaunista ja kivaa.
Olen vasta parikymppinen, mutta silti suurimmalla osalla ystävistä on parisuhteet ja lapsia tulossa, talo vähintäänkin rakennushaaveena. Ja sitten on minä joka istuu pienessä kerrostaloyksiössä ja mietin että mitäkö sitä söisi aamupalaksi. Mutta toisaalta, ehkä en voisi maata sängyssä ja miettiä mitä söisin jos olisi parisuhde, lapsia ja koti rakennettavana. Et ehkä tämä on aivan kaunis ja hyvä pieni elämä, varsinkin silloin kun ei selaa tiettyjen instagarmkuvia😅
Mutta siihen pointtiin tässä kommentissa: Ihanaa kun oot palannut kirjoittamaan, linkkailen sun tekstejä mun ystäville kun tuntuu, et pakko jakaa jollekkin se ilo mitä saan näistä. Sulla on tosi kaunis ja ihanan havainnollistava tapa kirjoittaa. Ihan sama mistä kirjoitat niin sitä on miellyttävä lukea.
Tsemppiä kirjan kirjoittamiseen!
Täällä myös odotellaan sitä yhtä päivää vuodessa jolloin on neule ja paljaat sääret -keli.
Saara
Kiitos Roosa, ihana että luet ja jaat eteenpäinkin 🙂 Pidin niin pitkän tauon että pelotti ettei täällä ole enää ketään lukemassa 😀
Minna
Ihana (kaunis!) pieni elämä. Hienosti ja elävästi kuvaat elämäsi nykyhetkeä. En malta odottaa, että kirjasi ilmestyy!
Minna
Ilona
Kaikki elämät on oikeastaan aika pieniä. Ja kauniita. Siihen ei aina jaksa uskoa. Kiitos kun kirjoitat pienistä iloista ja arjesta, joka on tosi erilaista kuin minunkin tavallaan pieni ja kaunis elämä.
Saara
Kiitos Minna <3