Elämäni aakkoset JUURI NYT

Elämäni aakkoset just nyt, syyskuu 2017:

A –  Aamupala. Olen luopumassa siitä tavasta että avaan aamulla ekana läppärin, jo aamupala-aikaan. Tsekkaan nykyisin vaan meilit äkkiä puhelimesta, mutta aamupalan syön avonaisen ikkunan äärellä katsellen heräävää (tai jo kauan sitten herännyttä) kaupunkia.

B – BASE dos Engenheiros do Acaso on sellainen kiva hippipaikka jossa on ilmaisia elokuvailtoja ja maksa omantunnon mukaan viinitarjoilua.  On ihana löytää uusia paikkoja jo niin tutuksi tulleesta kaupungista.

C –  Cinema Ideal. Pieni indie-elokuvateatteri, jonne olen paennut viime aikoina hellettä, suruja ja tylsyyttä. Ja joka kerta sieltä poistuessani ajatellut: Kylläpä auttoi taas.

D – vitamiini, jota en ole syönyt yli kahteen vuoteen. Ihan vaan koska Lissabonissa on niin paljon aurinkoa.

E – Empatia. Olen miettinyt viime aikoina taas paljon empatiaa. Sitä että osaa asettaa itsensä toisen asemaan, suruissa ja iloissa. Vaikea ja helvetin tärkeä taito.

F – Fuck. Puhun paljon englantia, myös yksin itsekseni. Kiroilen myös englanniksi, tosin sitä olen tehnyt jo vuosikausia. Ehkä viisi vuotta sitten jäin melkein auton alle, keskellä kirkasta päivää kotikadullani. Ensimmäinen suustani ulos tullut sana oli Fuck. Ihmettelin vähän tätä itsekin.

G –  Girls. Katsoin Girls-sarjan loppuun vähän myöhässä. Ei se mitään. Tässä kun on sarja jota me katsotaan nyt ja sitten vuosien päästä sitä katsotaan niin kuin Sinkkuelämää nyt.

H – Hedelmät. Olen päättänyt hyödyntää nyt aivan olan takaa sitä, etä hedelmät ovat Portugalissa halpoja. Syön tosi paljon banaaneita, appelsiineja, nektariineja ja melonia.

I –  Illat elokuussa, lauloi Regina. Ja oli oikeassa, loppukesän illoissa on ihanaa haikeutta ja myös tervetullutta viileyttä. Onneksi kesä ei kuitenkaan vielä ole ihan lopussa. Siihen en olisi vielä yhtään valmis.

J –  Jääräpäisyys. Olen muka hyvin helppo ja sopeutuvainen ihminen. Oikeasti olen aika jääräpää, jonka mieltä on vaikea muuttaa.

K – Kulttuurierot. Ystäväpiirini on nykyisin hyvin monikulttuurinen ja se on ihana rikkaus ja aihe, josta voisi puhua tuntikausia putkeen. Olen alkanut suhtautua kulttuurisiin eroihin muutenkin vähän rennommin ja huvittuneemmin, en ota kaikkea itseeni niin helposti.

L – Lukeminen. En lukenut vuosikausiin kirjoja kuin lomalla. Kun tekee töitä visuaalisuuden ja tekstien kanssa, vapaa-ajalla ei halunnut oikeastaan olla tekemisissä niiden asioiden kanssa. Nykyisin suomenkielisten kirjojen lukeminen on ihanaa ja tosi tärkeää. Ja toivottavasti myös kielitaitoa ylläpitävää.

M – Mazagran, tuo outo sitruunakahvi, johon olen koukuttanut itseni ihan täysin.

N – Nipottaminen. Kun asuu muiden ihmisten kanssa, ei kaikki asiat voi olla juuri niin kuin MINÄ HALUAN. Yksi asia kuitenkin on, josta en tingi: jos teevedenkeittokattilani ei ole aamulla puhdas ja oikeassa paikassaan, päiväni on pilalla (ja se on SINUN VIKASI, kämppikseni).

O – Onnellisuus. Koska elämässäni on ollut ”suuria vaikeita valintoja” –kausi, olen pohtinut paljon onnellisuutta. Sitä, miten sen määrittäminen on toisinaan hankalaa. Ja sitä, miten samaan aikaan voi olla onneton ja onnellinen.

P – Pienet ihanat asiat: kivan ravintolan tarjoilija, joka sanoo sähän asut täällä, eikö vaan, tiedät miten hommat menee. Sadeaamun jälkeen kuumana killottava aurinko. Kolme viikkoa maljakossa kestävät kukat. Postikortti postilaatikossa. Viesti joltain tärkeältä ihmiseltä silloin kun on paska fiilis.

Q – Que? Vastaukseni (edelleen) suurimpaan osaan portugalin kielisistä keskustelunavauksista.

R – Roadtrip. Haaveilen edelleen roadtripistä tälle syksylle. Sen piti tapahtua jo keskikesällä, mutta sitten tuli kaikkea muuta. Vielä se tapahtuu. Olen jo miettinyt vaatteetkin valmiiksi.

S – Sosiaalinen elämä. Onko mitään kivempaa kun treffata porukalla, istua jossain syömässä ja puimassa asioita viinilasin äärellä? No eipä taida olla.

T – Töiden tekeminen. Kahdeksan kuukautta gradun kirjoittamista oli samaan aikaan tuskaisinta ikinä ja sitten ihanaa vaihtelua. Mutta kun aloin sen jälkeen tehdä taas vähän graafikkotöitä – eli sitä mitä OIKEASTI osaan tehdä, hitto vie että elämä tuntui yhtäkkiä helpommalta. Epämukavuusalueella oleilu on tärkeää, mutta on syy siihen, miksi sen nimi on EPÄmukavuusalue.

U – Uuvee. Olen vihdoin alkanut käyttää joka päivä aurinkorasvaa naamassani. 

V – Vapaus. Se kun on taas, edelleen ja aina ihan hiton tärkeää.

W – Washing machine! En ole maailman paras kotityöihminen, mutta pyykin pesemistä RAKASTAN. Siitä kun tulee hyvä ja tehokas olo, vaikka ei oikeastaan edes tarvitse tehdä mitään. Ja ulkona kuivatetut pyykit tuoksuvat aina NIIN ihanalle.

X – No LX, Lissabonin tunnus.

Y – Ystävät. Ne täällä olevat uudemmat, Suomessa olevat vanhemmat. Ilman niitä ei MISTÄÄN tulisi MITÄÄN.

Z – Zé. Hän on alakerran baarin omistaja, jolta saa porakoneen, tikkaat, viinilasillisia ja sympatiaa. Kaksi ekaa lainaan, loput ihan omaksi.  

(Koska olen jo Etelä-Eurooppalaistunut, jätän skandimerkit käyttämättä).

—-

Lue myös: elämäni aakkoset vuodelta 2014.

Ja hei, haluan lukea näitä muiltakin, ainakin Mua lemmitkö vielä Kustaa ja Juliaihminen, suutun ellette tee!

—-