Oma elämä

Stay-cation

May 5, 2015

Jotenkin ihanaa, että kun viikonloppu on vaan viikonloppu, niin yksi päivä siihen extraa on jo ihan oikea miniloma. Ja kun miniloman viettää kotikaupungissa, se on ihan selkeästi trendikäs stay-cation.

To do -listani on jo lyhentynyt, olenhan tehnyt viime päivinä vaikka mitä kivaa; juonut skumppaa, paistanut munkkeja, käynyt keikalla, syönyt sushia, brunssia ja kakkuöverit, hengannut siskon ja vaikka kuinka monen ystävän kanssa, rikkonut ostolakon ja löytänyt kauniin kevättakin, nukkunut ja ottanut rennosti. Kuunnellut Reginan vanhoja levyjä, kuten joka kevät ja istunut ikkunalaudalla katselemassa valoisaan iltaan.

Ja laskenut että vinttiin mahtuu kuusi pahvilaatikkoa, eli omaisuus huonekaluja lukuunottamatta on pian sen kokoinen.

IMG_0046.JPG

IMG_0032.JPG

IMG_0033.JPG

IMG_0035.JPG

IMG_0041.JPG

IMG_0050.JPG

IMG_0059.JPG

unnamed4.jpg

unnamed5.jpg

unnamed6.jpg

unnamed.jpg

Sanoisin, että aika täydellinen miniloma.

Lukuunottamatta (Paperi-T:n vuoksi loppuunmyytyä) täyteen ahdettua Tavastiaa, jossa joku poika sanoi mulle kesken keikan: Voisitko seistä vähän kauempana musta.

Only in Finland.

Kohta seison kolmentuhannenkahdeksansadan kilometrin päässä susta, nihkeä suomimies, ajattelin ja sanoin hymyillen:

Eiköhän me tänne mahduta molemmat.

—–

It was a perfect mini holiday in Helsinki.

You May Also Like

Korut ja punat
February 2, 2016
Kuka olet? (Google translator tietää)
May 8, 2017
Näitä haluaisin lähmiä
August 27, 2018

18 Comments

  • Julia Thurén
    May 5, 2015 at 07:42

    Aaaah! Kertakaikkisen ihana postaus, johon aion palata vielä monta kertaa. Niin monta, että stay-cationin aiheuttama jälkikäteistärinä on saatu loppumaan.

    Täytyy muistaa: It will be ok ja One step at the time.

    Pus <3

  • em-mau
    May 5, 2015 at 08:51

    Kuulostaa täydelliseltä minilomalta! Mikä tuo brunssipaikka on, jos saa udella? On niin hyvän näköisiä salaatteja että kuola valuu 🙂

  • Elina T.
    May 5, 2015 at 12:00

    Siis ONLY IN FINLAND, 

     

    Todellakin. Viime vuoden Flow’ssa yritimme päästä eturiviin sen normaalin Suomessa n. 10-20 metriä lavasta sijaitsevan yleisötiivistymän ohi. Koska olin ulkomaalaisten vieraitten kanssa, aina joutuessani hieman hakemaan itselleni reittiä yleisön seasta totesin “Excuse me, I’m sorry” jne. ja jopa kaksi eri tyyppiä mutisi takanani nyrpeästi “As if you were…”

    Ja todellakin, lavan edessä oli väljää ja tilaa tanssia, kun taas puolestaan tämän yleisötiivistymän takaa ei lyhyet tyypit näe mitään.

     

    Toisella kertaa syksyllä Kaikussa oltiin keikalla, missä olimme ystävieni kanssa jälleen eturivissä (haha). Takanani oli mieshenkilö joka työnsi minua aggressiivisesti lavanreunaa vasten koko keikan ajan niin, että seuraavina viikkoina pohkeet oli sinisenä – ja kipeinä! – mustelmista. Yritin sanoa asiasta, muttei mennyt perille, joten yritin kehollani työntää henkilöä taaksepäin, ettei sattuisi niin. Lopulta mies riuhtaisi minut eturivistä ja alkoi rehaamaan niin, että otti varmasti kolminkertaisen tilan siihen verrattuna mitä minä olin vienyt….

     

    Juuri Suomeen takaisin muuttaneena en voi muuta kuin äimistellä sitä, miten tällaisissa tilanteissa tyypit toisinaan käyttäytyy.

     

    Hyi.

     

    Onni sinulle, että pian pääset toisille vesille! 🙂

     

     

     

     

    • saarah
      May 10, 2015 at 16:53

      Ei oot todellista!!!! Vähänkö tuollainen pistää vihaksi!

      Mua oikeasti ärsyttää vuosi vuodelta ja päivä päivältä enemmän epäkohteliaat ihmiset. Kuinka vaikeeta on sanoa anteeksi kun talloo jonkun varpaille tai lyö putkikassilla ruuhkassa? Saati sitten pitää vaikka ovea auki, jos joku tulee isojen kantamusten kanssa? En voi ymmärtää.

      Ei saisi yleistää, mut aika monella tässä maassa on käytöstapakurssit kyllä käymättä :O

Leave a Reply