Oma elämä

Miksi bloggaan?

IMG_4328.jpg

1929:

Pyydän teitä kirjoittamaan kaikenlaisia kirjoja, olemaan epäröimättä minkään aiheen kohdalla, miten tahansa vähäpätöisen tai laajan. Rehdisti tai kepulikonstein, te toivottavasti hankitte tarpeeksi rahaa matkustaaksenne ja ollaksenne joutilaana, pohtiaksenne maailman tulevaisuutta tai menneisyyttä, uneksiaksenne kirjojen päällä tai maleksiaksenne kadun kulmissa ja antaaksenne ajatustenne vanan kastua syvään virtaan.

2015:

Pyydän teitä kirjoittamaan kaikenlaisia kirjoja blogeja, olemaan epäröimättä minkään aiheen kohdalla, miten tahansa vähäpätöisen (postaan edelleen kuvia kengistä ja sohvapöytäasetelmista) tai laajan (mutta myös vakavammista asioista). Rehdisti tai kepulikonstein (hyvä pointti, pitääkin selvittää lisää kepulikonsteja), te toivottavasti hankitte tarpeeksi rahaa matkustaaksenne ja ollaksenne joutilaana (ja vähän rahattomana, mutta ihan sama), pohtiaksenne maailman tulevaisuutta tai menneisyyttä, uneksiaksenne kirjojen päällä tai maleksiaksenne kadun kulmissa (parasta ikinä) ja antaaksenne ajatustenne vanan kastua syvään virtaan.(jes, juuri tätä aion tehdä)

—–

Sori, Virginia Woolf, mutta korjasin vähän sun tekstiä ja se sopii tähän päivään (ja hetkeen) kuin valettu.

Siksi bloggaan jatkossakin. Koska se on ihanaa, hauskaa ja terapeuttista. Elämäntilanteet ja maisemat ehkä vaihtuvat, muttei ajatus siitä, että vähäpätöisetkin hetket ja kuvat kukkasista ja seinistä ovat julkaisemisen arvoisia, ihan kuten ne syvällisemmät tekstitkin, joita voin kirjoitella, vaikken oikeasti ole kirjoitusalan ihminen ollenkaan.

—–

 

10 Comments

Leave a Reply