Tuoksut nyt
Olen kirjoittanut ennenkin tuoksumuistista, sillä se on yksi suosikkipuheenaiheeni.
Minulla on uusi vartalovoide*, joka tuoksuu mansikalta. Ei sillälailla ällömakeasti vaan juuri oikealla tavalla. Kevättalvelta, auringolta ja siltä tammikuiselta iltapäivältä kun huomasin lähihedelmäkaupan ulkopuolella kyltin: morangos, só 1€ ja koko kadunpätkä tuoksui mansikoilta.
Ja kevään odotukselta.
Entinen suosikkivoiteeni tuoksuu liikaa siltä illalta kun tapasin unelmieni miehen joka sitten särki sydämeni. En voi vieläkään kirjoittaa siitä, enkä ostaa kyseistä voidetta enää. Joskus vielä.
Mujin tuoksulamppuun laitan useimpina iltoina eukalyptusta ja sitten sammutan valot ja menen peiton alle. Se on ihanin tapa nukahtaa. (No ei ihanin, mutta aika hyvä kuitenkin).
Sitten on sellainen vähän ränsistynyt galleriakahvila, jossa tuoksuu aina tuoreilta leivonnaisilta ja jossa hengaan aika usein hyvän kahvin takia läppärin kanssa. (Ja siksikin että oma nettini on kamalan hidas, mutten jaksa hankkia nopeampaa, koska kaikkien virallisten asioiden hoitaminen tässä maassa on vieläkin hitaampaa kun tuo modeemitasoinen internettini. Olkoon).
Ja entisen kotini lähellä oleva katu, jossa on pieni itsepalvelupesula ja siksi koko katu tuoksuu aina vastapestyiltä lakanoilta ja kuivausrummun lämmöltä ja on muutenkin yksi suosikkikulmani koko kaupungissa.
Muistan Suomesta myös ikuisesti sellaisen pyykinpesuaineen tuoksun, jota nuuskin ekana iltana palatessani kotiin neljän kuukauden putkiremonttievakon jälkeen ja pesin kaikki ummehtuneelta haisevat tekstiilit ja nukuin omassa sängyssäni.
Muistan paljon tuoksuja ajoista, jolloin olen ollut erityisen onnellinen. Kukkivat jakarandat, meren tuoksu (se on aina sama kaikissa maissa), vahvan kahvin ja tupakan täydellinen yhdistelmä silloin kun ei itse polta ja se tuoksu vain leijuu pienen kahvikioskin yläpuolella.
Ja sitten muistan aina ihastuvani miehiin jotka tupakoivat. Ja siksi minulle se tuoksu varmasti ikuisesti muistuttaa vaan jännittävistä ja ihanista hetkistä.
Eräänä aamuna nuuskin omaa yöpaitaani (että pitäiskö se laittaa pyykkiin) ja tajuan, että omaa tuoksuaan ihminen ei haista. Muiden paidat tuoksuvat aina niille, omani ei tuoksu miltään. Kodissani tuoksuu usein eukalyptyksen lisäksi minttu ja veriappelsiinitee. Ja sitten kun avaa ikkunat, tuoksuu aina edelleen
ulkomailta.
Se on hassua. Kuinka kauan pitääkään asua ulkomailla, ettei enää tuoksu ulkomailta? Ja johtuuko se siitä, että Suomessa on niin täysin hajutonta? Vai vaan niin tutut tuoksut, ettei niitä rekisteröi yhtään.
Sitä olen miettinyt viimeaikoina.
(Olisin halunnut otsikoida tämän postauksen hassusti Nenässä nyt,
mutta koska mulla on kiva kaksiviikkoinen flunssa, nenässä nyt viittaisi vaan, no räkään).
—-
*Organic Shopin mansikka-vartalovoiteen sain testiin blogin kautta. Kiitos!
Lisää kosmetiikka- ja tuoksusuosikkeja:
—-
This spring I want to smell like strawberries, like this body lotion from Organic Shop.
13 Comments
Tiia Rantanen
Elnett-hiuslakka tuoksuu minusta koti-ikävältä, laventeli New Yorkilta ja valkosipuli äidiltä ja isältä. Omassa kodissa tuoksuu kuulemma yleensä ruoka (eli pekoni).
saarah
Hahahha, pekonikoti 😀
Musta laventeli on yks maailman hirveimmistä tuoksuista. Saan siitä kauheen päänsäryn heti. Hyyyyhhh.
Pumpuli
Asuinmaassani Ameikassa ei tuoksu miltään paisti NYC:ssä yleistettävästi pahalta ja joidenkin kodeissa äitelä öljytuoksupullo, mutta edellisessä asuinmaassani Sveitsissä tuoksui jokin nahkealehtinen kasvi ja valkoinen kivi. Tuoksui etelältä. Sveitsin “ulkomaan” haistoin aina vaikka asuin siellä neljä vuotta.
saarah
Joo, toi “etelältä” tuoksuminen on yks niistä ulkomaatuoksuista. Hassua että voi asua noinkin kauan jossain ja silti se tuoksuu ulkomailta 😀 Mun muistikuvissa Nykissä tuoksuu donitseilta tai joltain muilta leivonnaisilta suunnilleen joka kadunkulmassa.
Pumpuli
Ja paahdetut mantelit! 🙂
Milla - Sukhimatot
Aloin heti pohtia kaikkia hajumuistoja tämän tekstin myötä :). Olen huomannut, että pitkien (kuukausien!) poissaolon jälkeen kotona haisee/tuoksuu jotenkin erilaiselta, ehkä juuri siltä miltä aina yleensäkin, mutta sitä ei huomaa. Se taika yleensä katoaa päivässä, kun tulee taas immuuniksi oman kodin tuoksulle.
saarah
Toi on niin totta! Normisti sitä ei haista yhtään mut heti pitkän reissun jälkeen eteisessä on ihan et KOTITUOKSU 🙂
Vierailija
Suomessa on muuten ainakin kerran tuoksunut ulkomailta: viitisen (?) vuotta sitten, kun oli todella kuuma kesä, useamman viikon siis 30 asteen helle. Muistan aina kun menin aamulla takapihalle ja innostuin niin kovasti siitä miltä haisi. Se päivä muuten oli täysin merkityksetön.
Voimakkain tuoksumuistoni tällä hetkellä on viime vuonna kuollut mummoni. Purin vähän aikaa sitten kotona astialaatikoita jotka sain hänen asunnostaan. Pyyhkeet ja liinat tuoksuivat niin rakkaalle että itkin koko sen ajan kun laitoin astioita kaappeihin. Vieläkään en voi käyttää neuletakkia jonka säästin itselleni, toisaalta en hakua sitä pestäkään, koska sen jälkeen jäljellä ei ole enää mitään konkreettista.
Tiia Rantanen
Mä muistan sen kesän niin hyvin! Rakastin joka hetkeä, vaikka monen muun mielestä oli liian tukalan kuuma. Se ulkomaiden tuoksu tulee mun mielestä siitä, kun on niin kuuma että roskikset alkavat haista. Se haisee yhtä aikaa hyvälle, koska mätänevät hedelmät tuoksuu makealle, ja ällölle, koska paistuvat roskat, hyi.
Jollen ole ihan väärässä, se oli kesä 2010, ja muistan, kun pyöräilin Sörnäisiin töihin joka aamu (se oli ainoa kesä, kun olin Sörnäisissä töissä, joten siksi luulen muistavani vuoden oikein), ja minulla oli aina mahdollisimman pienet vaatteet ja heti ulos astuessa mitä uskomattomin hiki, ja loppupäivän värisin ilmastoidussa työpaikassa. Ihanaa.
saarah
Jahas, kiitos lily kun heitit mun kommentin väärään paikkaan ja sait näyttämään siltä, et mulle tuli Tiian Sörnäisiin pyöräilytarinasta mieleen mummon tuoksu 😀 😀 😀
Toi on muuten totta, se ulkomaan tuoksu on tosiaankin helle ja roskat 😀 Niitä täällä Lissabonissa riittää. Eli sit kans sitä hajua 😀
saarah
Mä muistan kans sen hellekesän, oi että. Miks Suomessa ei vois olla sellaista joka kesä? Ja syksykin? Muuttaisin (melkein) heti takas 🙂
Oi, mulle tuli vahvasti mieleen sun tarinasta mun oman mummon tuoksu <3
Anna Vihervaarasta
Mäkin ihastun aina miehiin, jotka tupakoivat.:D
saarah
Eikä, hassua 😀