Kuuden kuukauden kesäromanssi
Eräänä marraskuisena iltana oli pilkkopimeää ja kammottava kaatosade kasteli koko pastellikaupungin.
Minä istuin sisällä lämpimässä lattiatyynyllä, maha täynnä ruokaa, edessäni brownie ja viinilasi ja sitten vähän avauduin. Valitin eräälle australialaiselle ihmiselle sitä, miten hankalaa on tehdä näin pitkää projektia (gradu nimeltänsä).
Oon niin tottunut sellaisiin tässä briiffi, pitäs olla valmista perjantaina –hommiin, että epämääräinen tiedonhaeskelu, mietiskely, johtopäätösten tekeminen ja kirjoittelu tuntuu tosi oudolta, epämukavalta ja siltä että vaikka koko ajan teen jotain, en saa mitään näkyvää aikaan, selostin.
No ymmärrän, mutta sun pitää ajatella tätä nyt niin, että tuut oppimaan tästä ihan tosi paljon enemmän kun muista jutuista mitä teet.
Niin, totta. Mutta eniten mua ehkä ahdistaa et tätä pitää nyt tehdä joka ikinen päivä, seuraavat puoli vuotta!
Kuusi kuukautta? Eihän se oo mikään aika, sehän on YKS KESÄROMANSSI, australialainen argumentoi tähän väliin.
Kesäromanssi kuusi kuukautta? MÄ OON HEI SUOMESTA. MEILLÄ KESÄ KESTÄÄ ENNEMMINKIN KUUSI VIIKKOA.
—-
Fun fact: gradu on portugaliksi tese, eli lausutaan näin: tee se. Yritän ottaa tästä oppia ja puhutella itseäni näin: Nyt muija, TEE SE gradu, älä vaan valita.
—-
Kuvassa Suomen kesä, tarkemmin ottaen juhannus 2014.
—-
I´m writing so much about writing my thesis
that I actually have no time to actually write my thesis.
8 Comments
Suvi K.
Hei mutta, graduunkin voi soveltaa tota perjantaiksi valmista -taktiikkaa, jos helpottaa! Mä ainakin ajattelen, että mun gradu on vaan sarja ihan tavallisia esseitä, joita oon tottunu kirjottaa, eli yksi luku = yksi essee. Samaan tapaan sä voisit pitää itsellesi briiffin vaikka joka maanantai: tällä viikolla luen nämä artikkelit ja perjantaiksi pitää olla puhtaaksikirjotetut muistiinpanot (tai mikä ikinä onkaan sopiva työpalanen viikolle).
saarah
No niin totta! Täytynee testata tätä, kiitos 🙂
Mm.
G. Ai että. Olen jotenkin tosi iloinen näistä postauksistasi, kun itse räpiköin saman aiheen parissa. Poikkeuksena tietysti, että samaan aikaan päälle valuva, vuodenaikaan kuuluva Suomen tumma synkkyys (okei, välillä sataa myös lunta, kuten tänään) yrittää lamaannuttaa räpiköintiä erittäin, erittäin onnistuneesti. Harkitsen vakavasti sinne Lissaboniin muuttamista talven yli. Ehkä silloin saisin itsekin sen teesen tehtyä. Tsemppiä!
saarah
Tsemppiä Suomen marraskuuhun ja teeseen sinne kans 🙂 Kyllä me selvitään!
kaviron
Ehkä sulta puuttuu motivaatio.
Tein joskus sata vuotta sitten gradun hyvin nopeasti koska olin irtisanonut asuntoni vuoden lopussa muuttaakseni Ranskaan mieheni luokse.
saarah
Joo, ihan totta. Motivaatio on vähän hukassa 😀
Repe
Täällä myös gradun parissa tussaroidaan 😀 Mukava kuulla kohtalotovereiden ajatuksia! Olen myös itse luovalla alalla ja haasteeksi olen kokenut sen, kuinka vähän aikaisemmin opinnoissa on tarvinnut tuottaa kirjallistasisältöä. Sinun kuuden kuukauden tavoite tuntuu aikamoisen tiiviiltä ajalta saada gradu valmiiksi, etenkin jos työhösi kuuluu taiteellinen osuus, mutta onnea yritykseen ja kovasti stemppiä tekemiseen! “Nimimerkillä 1,5 vuotta takana” 😀 Lohdutuksena kuitenkin voi sanoa, että kun vauhtiin pääsee ja sisältö hahmottuu, niin tekeminen on muuttuu mielekkääksi ja kirjoittamista tuskin malttaa lopettaa 🙂 Sinulta myös varmasti kirjoittaminen luonnistuu helposti. Toivottavasti avaat prosessia ja aihetta lisää myös blogissa, olisi mielenkiintosta kuulla lisää ajatuksia.
saarah
Kiitos! Todellakin, toi on isoin ongelma, aika vähän on tarvinnut tuottaa vastaavanlaista kirjallista sisältöä ja sitten yhtäkkiä eteen lykätään vaatimus sadasta sivusta sellaista. Ja oma vaikeutensa on myös siinä, että osa aiheeseen valmistavista kursseista oli melkein kokonaan portugaliksi (ja se että niitä oikeastaan ei juurikaan ollut) ja myös se että tietty gradu on tehtävä englanniksi. Vaikka englantia puhunkin tosi sujuvasti nykysin, on se tietty ihan eri kirjoittaa tällaista tekstiä vieraalla kielellä. Ei siis pääse kovin helpolla 😀
Voisin avata aihetta ja prosessia jossain vaiheessa blogissakin. Ehkä, ellen täysin tympäänny siitä kirjoittamiseen. Nyt jo tuntuu et jokainen blogipostaus ainakin sisältää sanan gradu 😀