Viiniä ja lukemista
Saisko lasin viiniä,
kysyn eräänä keskiviikkoiltana lusikoidessani pastaa suuhuni. Joo, mut mä en juo yksin kotona, eli otat sen pullon sit mukaan kun lähdet. Selvä, vastaan ja sitten kuulen olevani niin suomalainen, portugalilainen kun olisi ensin käynyt läpi tämän no enhän minä nyt voi sitä ottaa, älä nyt, en kai –kohteliaisuuslitanian.
Sain viinilasilliseni ja join pullosta monta kello kymmenen Nyt riitti hommat tältä päivältä -lasillista samalla viikolla. Juon siis viiniä toisinaan yksin kotona, mikä on mielestäni tosi perusjuttu, ei mikään ihmettelyn aihe. Yleensä lasillisen, joskus enemmänkin.
Joku nerokas, eli Librottiglia, onkin keksinyt tällaisiin hetkiin hyvän tuotteen:
viinipullon, jonka etiketin takaa löytyy tarinoita. Siis niiden tavanomaisten tekstien lisäksi ihan oikeita juttuja.
Mahtava idea! Nyt sit vaan italiaa opettelemaan, ennenkuin tämä nerokkuus tulee englanniksi.
Ihanaa lauantaita!
—-
Loving this idea of short stories in wine labels by Librottiglia.
Sadly only in Italian, at the moment.

Joululahjaidea tyylikkäälle tyypille

Bloggaajan tunnustuksia
You May Also Like

Yöllisiä oivalluksia
August 1, 2016
Joulumessu, sahramipulla ja italialaisylläri
December 26, 2015
10 Comments
Suvi K.
Siis miksei viiniä voisi juoda yksin kotona? Mä en jois viiniä varmaan ikinä, jos odottaisin sitä, että käyn ulkona syömässä. 😀
saarah
No siis EN TAJUA kans! Mut ainakin täällä tuntuu et tosi monelle alkoholi on ennenkaikkea seurustelujuoma. Oon jo lopettanut kertomasta suomalaisten nerokasta kalsarikännit -termiä, kun kukaan ei sitä ymmärrä kuitenkaan 😀 😀
Jeppu
Tietty viiniä (tai muita päihteitä, mikä nyt kenenkin juttu on) voi juoda yksin kotona. Mut joo, oon kuullu samaa saksalaisilta ystäviltäni, heillä on siihen jopa sanonta: “nur ein schwein trinkt allein”. Mäkin otan lasin siideriä esim leffaa katsoessa usein jos sellainen harvinainen vapaa luksusilta järjestyy. Mut jätän alkoholin yhteen, max kahteen iltaan viikossa. Luin joskus että päivittäinen alkoholinkäyttö pienissäkin määrissä on alkoholismin kehittymisen kannalta riskaabelia. Vähän niinku leikkimistä tulella, harva polttaa näppinsä mutta kannattaako ottaa riski?
Vierailija
No näillä vanhemmilla, sanontoja viljelevillä sakuilla on myös tapana mennä joka ilta kantiksen kautta kotiin että ei se seura rajoita määrää 😀
saarah
Mutta eikös se päivittäinen punaviinilasillinen ole hyväksi sydämelle? Muistan itse lukeneeni 🙂
Vierailija
Hahaaa, ihan sama mitä kirjoittaa alkoholista niin aina on joku suomalainen sitten kertomassa että vaarallista on ja alkoholismi kurkkii jo ovella 😀 😀 😀
Jeppu
Johtuisko se siitä että alkoholinkäyttö Suomessa on massiivinen kansantalouteen ja väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava ongelma, joka koskettanut jossain elämänvaiheessa välillisesti lähes kaikkia Suomessa varttuneita… Kun on kerran kotoaan paennut väkivaltaista juoppoa naapuriin, niin sitä kiinnittää herkästi huomiota alkoholiin ja nimenomaan päihde-näkökulmasta. Ja miettii, miksi rentoutumiseen ja yhdessäoloon niin monilla liittyy alkoholi (päihde). Hesarissahan taisi aikoinaan jokin päihteitä työkseen tutkiva kommentoida, että jos alkoholi keksittäisiin nyt, niin sitä ei sallittaisi. 😀 Tämähän aina muistetaan mainita, kun puhutaan miksei marihuanaa ole laillistettu Suomessa. Mut joo, sori Saara, tää meni sivuraiteelle. Sä oot mun lempibloggaaja enkä mitenkään yritä vihjata että olet alkkis. Ihania tekstejä!
saarah
Kiitos!
Ja tottakai on hyvä puhua myös alkoholin vaaroista ja huonoista puolista, mut musta Suomessa keskustelu keskittyy joskus vähän liikaakin siihen. Alkoholilla on myös hyvät puolensa, esim. just se rentoutuslasillinen tai pari silloin tällöin. Kohtuus kaikessa, se on hyvä ohjenuora lähes, no kaikkeen 🙂
Anniinatar
Terve, täällä toinen joka juo (juuri nytkin) lasillisen yksin. Parempi lasillinen tai pari yksin, kuin kännit seurassa.
saarah
Kippis sinne!
Mä vääntäisin tän muotoon: Parempi lasillinen tai pari yksin, kuin kännit huonossa seurassa 🙂