Miss mielensämuuttaja
Kun ensimmäisen kerran flirttaan vähän eräälle miehelle portugaliksi,
on ihan voittajaolo.
Sitten seuraavana aamuna universumi tasoittaa: kaasupullo on tyhjä, ei siis lämmintä suihkua ja aamuteetä vaan alakerran kaupan sedälle sönköttämistä siitä, että tarvitsen jonkun kiltin sedän myös asentamaan sen uuden kaasupullon. (Ei yhtään niin sujuvaa kun parin viinin jälkeen siellä baarissa).
Kielikurssilta lykätään seitsemän sivua verbiharjoituksia kotiläksyksi. Tietysti jätän ne viimeiseen kahteen tuntiin ennen tunteja ja hikoilen ehkä enemmän kuin edellisellä viikolla kolmenkymmenenneljän asteen helteessä.
Käyn pitkästä aikaa ihanassa fadobaarissa ja alan hahmottaa ensi vuoden syksyä: luultavasti lukkiudun kotiini, soitan haikeaa fadomusiikkia ja juon sitä ainoaa vinho verdeä jota Alkosta saa (kiskurihinnalla). Sitten kyllästytän kaikki ystäväni jatkuvalla Lissabonissa sitä, Lissabonissa tätä –horinalla.
Pohdin myös onkohan Helsingissä enää sitä portugalilaista kahvilaa ja saisiko sieltä hyvää kahvia ja Pastel de Natoja?????? (Olen alkanut myös tähän paikalliseen tapaan: kysymysmerkkejä voi tunkea vaikka kuinka monta ja se on ihan normaalia).
En ole edelleenkään avannut graduaiheisia kirjoja. Vaikeaa se olisikin, sillä ne ovat edelleen kirjastossa.
Olen pukeutunut kesämekkoon, josta ajattelin alkukesästä: onpa hempeä ja vähän liian nirunarumekko. Nyt menee ihan tuosta vaan. Käsivarret ovat kauniin ruskeat eikä muista enää kriiseillä siitä että on rumat polvet. Sitä paitsi, katsooko kukaan ikinä arvostellen toisten polvia? Minä katselen ainakin mielummin ihmisten kasvoja.
Eräänä iltana olen huvittunut ja vähän pöyristynyt siitä, kun kaksi turistia kertoo syöneensä edullisen buffetlounaan, joka maksoi kaksikymmentä euroa. Itse olen niin rahaton, että syön lähinnä munakkaita ja salaattia kotona. Ja sitten luen tekstin, jossa eräs bloggaaja suosittelee geelilakkausta, joka maksaa sata euroa. Okei, en tiedä mitä se geelilakkaus tarkalleen ottaen on, mutta tuolla hinnalla pitäisi saada se, tunnin merimatka ja pullollinen hyvää kuohuviiniä.
Samalla viikolla jo toista kertaa (kaikkien hehkuttama) Mujin geelikynä tekee kivan tepposen. Kynästä on valunut musteet korkkiin ja leväytän ne ympäriinsä kahvilan pöydässä.
Siirryn kiinakaupan kyniin, joita saa eurolla neljä. Juuri nyt en tarvitse kalliita geelilakkauksia, kahdenkympin lounaita ja hienoja kyniä.(Kiinakaupassa on sitä paitsi aina ihania kuosihousuja. Ehkä hetken päästä shoppailenkin enää vain siellä).
Oh well. Mielipiteetkin muuttuu.
Se tuntuu ihan virkistävältä.
—-
Change is good. Also in opinions.

Kauniste -arvonnan voittajat

Marmorikissa
You May Also Like

Takana epä-detox viikonloppu? Lue tämä
May 15, 2017
Vaatetavoitteet: kiinnostavampi tyyli
May 29, 2018
21 Comments
Ranja
Satuin Instagramissa valitettavasti törmäämään kuvaan, jossa oli kuvattu 40 – 50-vuotiaiden julkkisten polvia ja arvosteltu sitä, miten ne ovat rupsahtaneet. Olin jotenkin sanaton kuvan näkemisen jälkeen.
saarah
No HUH! Ihan sairasta.
Tuuli Maria
Hah, olen kanssasi täysin samaa mieltä tuosta geelilakkauksesta! Löysin blogiisi vasta eilen, ja olen todella iloinen tästä löydöstä. Täältä saa mukavasti vertaistukea ulkomailla asumiseen, sillä monet kokemasi tunteet ovat minulle äärimmäisen tuttuja nyt reilun vuoden ajalta. Olet kuitenkin ilmeisesti palaamassa pian Suomeen. Toivottavasti paluu sujuu kivottomasti, ja vinho verde auttaa.
saarah
Kiitos paljon ja tervetuloa seuraamaan 🙂
Suomeen paluu häämöttää vasta ensi vuoden syksynä, ei ihan vielä siis.
Elinakoo
Juu mietin juuri tässä taannoin rahan arvoa. Niin että jos itsellä olisi rahaa, niinkun Tosi paljon rahaa, piilottaisin sen. Ostaisin tyytyväisenä ihania intia-henkisiä alerekin mekkoja, löytäisin kierrätyskeskuksesta kauniin huivin eurolla siihen vyöksi. Ja voin vaikka vannoa että se tekee minut paljon onnellisemmaksi, kuin että jos voisin ostella mitä vaan mekkoja kuinka paljon tahansa.
Juuri nyt kyllä kaivelee se ihana keltainen puutalo, jonka vuokra on halvempi kuin nykyinen kerrostaloasunto, mutta vuokravakuus järkyttävä. Niin että jos olisi rahaa, heittäisin vuokravakuuden tuosta vaan ja muuttaisin sinne makoilemaan omenapuiden alle, villiintyneeseen puutarhaan.
Mutta kun ei, niin jotain vastaavaa varmaan tulee vielä vastaan joskus. Jos sitä ennen vaikka vähän haaveilisi ja opiskelisi jotain.
Juuri nähtyä elokuvaa lainaillen, “sinussa on niin paljon potentiaalia.” “Mitä se potentiaali on, miksi sitä pitäisi oletusarvoisesti käyttää ja valjastaa rahan tekemiseen.”
Niin, ah, Ryan Gosling <3
saarah
Mä oon kans usein pohtinut sitä, muuttusiko tyyli jos ois yhtäkkiä paljon rahaa. et alkaisko sitä pukeutumaan vaan tositosi kalliisiin merkkivaatteisiin sit ja kasais itsensä täyteen kultakoruja ja timanttisormuksia 😀 Kuulostaa jotenkin vieraalta.
Omaan taloon ne rahat varmana käyttäisi ja sitten makoilisi siellä omenapuiden alla. Oih 🙂
-Aino-
Nyt on pakko kysyä: mikä elokuva????? (pakko itsekin testata tätä kysymysmerkkirivistöä, vaikutan ehkä yli-innostuneelta 😀 toisaalta, eikai yli-innostunut voi edes olla, vaan just sopivan innostunut)
Anumaaria78
No ainakin sellaisessa klassikossa kuin Pretty Woman, lausahtaa Julia Roberts nämä kannustuksen sanansa ystävälleen. 🙂
Anumaaria78
Kamalaa, miksen saa tätä kommenttia poistettua! En tietenkään lukenut koko quotea läpi, ja siinähän olikin erilaiset jatkosanat. No, oh well. 😀
Elinakoo
Elokuva jossa Ryan Gosling puhuu potentiaalista on Blue valentine.
(siinä on myös toinen suosikkini Michelle Williams:)
Elokuvassa on minusta jännä jumittava tunnelma ja sen nähtyään ei oikein tiedä mitä mieltä olisi, loppujen lopuksi sen on kuitenkin odottamattoman nerokas ja mystisen vaikuttava.
Vierailija
Olen juuri paraikaa Lissabonissa lomailemassa 3 viikkoa. Valitettavasti loma on jo loppumassa, mutta koska kaikki raha meni ruokaan ja juomaan niin tuliaisiksi (itselle) ostin juuri kiinakaupan halvat kuosihousut ;D no okei pari viiniä lähtee myös. Hyviä kiinakauppoja, housut on jo kovassa käytössä!
saarah
Hah, mahtavaa! Heti kun helle helpottaa (ja voi oikeatsi käyttää housuja), meen kiinakauppaan shoppaileen 😀
Nuvemtervwys
Kampissa on ainakin aiemmin ollur portugalilainen kahvila (jossain Lapinlahdenkadulla ehkä? ) ja ainakin viime vuonna myös tapiolasta (:D ??) sai pastel de natoja. Jaaa kyllä alkosta saa paria eri vinho verdeä, en tosin usko että mikään voittaa gacal garciaa niin sitä itse aina ostan 😀 t. Eilen kotiin tokalta portugalin reissulta, ajankohtaisia kysymyksiä itsellenikin kun pääsi taaa maistamaan kuinka hyvää on tuore pastel de nata!
saarah
Hei just tota kahvilaa mä tarkoitin! Kai se on vielä olemassa…?
MarikaK
Kahvilaa ei Kampissa enää ole, mutta samainen nainen myy ruokaa nyt Hietsun kauppahallissa! Tosin pastel de natoja siellä ei taida ainakaan vielä olla myynnissä. Portugalilaisia tuotteita myy Suomessa myös juuri avattu nettikauppa http://www.goodstuffood.com :p T. Yhden portugalilaisen tyttöystävä 😀
Vierailija
Hei!
Olen kirjoittamassa opinnäytetyötä liittyen blogeihin ja niiden käytettävyyteen. Tavoitteena on parantaa erästä ilmaista blogipalvelua ja siihen tarkoitukseen tarvitsisin blogia kirjoittavien henkilöiden apua. Toivoisin, että mahdollisimman moni blogin kirjoittaja kävisi täyttämässä alla olevan linkin kyselyn.
Kysely on helppo ja nopea täyttää ja siihen vastanneiden kesken arvotaan kaksi Finnkinon leffalippua!
https://goo.gl/forms/Kt7KtvQtGY60anes1
Kiitos avusta!
– Tiia Valtonen
Pihliss
Äää ihana!! Tulin ihan oma puoli vuotinen Espanjassa mieleen tästä <3
Iiri
Hei vinkkaa missä kiinakauppa on? Kuosihousut kiinnostaa 😀
saarah
Noita kiinakauppoja on ihan ympäri kaupunkia, mut ainakin kesäkuussa Prazeres hautausmaan vastapäisellä kadulla kiinakaupassa oli kivoja kuosihousuja 🙂
Iiri
Kiitos! 🙂 ihanin kaupunki ja sun vinkeistä on ollut paljon hyötyä! 🙂
Annams
Oon tapani mukaan vähän myöhässä kommentoimassa mutta Tapiolassa on ollut ainakin koko kesän Cafe bakery lisboa! Saa pastel de natoja ja muita ihanuuksia 🙂