Minilomalla upeassa Sintrassa

Sain kuukausi sitten blogikollegalta meiliä: Olen Lissabonissa eni viikolla, mennäänkö viinille? Vastasin joo, vaikka meitä yhdisti vain yksi yhteinen (huipputyyppi) ystävä. Sitten muutamaa päivää myöhemmin tulikin toinen meili: Entä jos juotaisiinkin ne viinit Lissabonin sijaan Sintrassa, oikein ajan kanssa? 

Lähdin siis minilomalle viereiseen kaupunkiin ihmisen kanssa, jota en ollut tavannut koskaan. Mutta voisin tähän nyt kirjoittaa totuuden: sellainen minä vaan nykysin olen. (Lähdinhän kerran lomareissuun myös miehen kanssa jonka seurassa olin viettänyt tasan yhden illan). 

Ihminen kun lähinnä katuu niitä asioita, joita ei uskaltanut tehdä, jne.

Treffattiin juna-asemalla, tultiin heti juttuun ja vietettiin tosi kiva 24h miniloma Sintrassa, tuossa maagisen upeassa kaupungissa joka sijaitsee 40 minuutin junamatkan päässä Lissabonista.

Lyhyenä hetkenä -blogin Pia oli saanut kutsun Visit Sintralta ja minä olin mukana Pian vieraana ilman mitään velvoitetta kirjoittaa aiheesta. Mutta miniloma oli niin kiva, että haluan ehdottomasti jakaa kaiken informaationi kyseisistä paikoista.

Olen käynyt toki Sintrassa aiemminkin, mm. upeassa Pena Palacessa ja sitten ihan vaan metsissä samoilemassa. Mutta tämä kyseinen viikonloppu ajoittui omassa elämässäni sellaiseen melankoliseen kaikki-on-pielessä-ja-mun-elämässä-ei-ole-mitään-kivaa -ajanjaksoon, eli Lissabonista karkaaminen oli erityisen hyvä idea.

Visit Sintra oli järjestänyt meille ohjelmaksi opastetun vierailun Quinta da Regaleirassa, joka on yksi upeimmista linnoista Sintrassa. Pian blogissa on erityisen tarkka tarina tästä maagisesta paikasta ja sen historiasta ja muitakin tarinoita Sintrasta.

Quinta da Regaleira on aika käsittämätön paikka: sen on visioinut ja rakennuttanut brasilialainen lakimies 1900-luvun alussa. Sammaleiset seinät ja kaikki kasvit tuovat paikkaan vielä mystistä lisätunnelmaa ja tuntuu että olisi matkannut historiassa vielä paljon kauemmas. Lissabonissa oli satanut kolme viikkoa putkeen, mutta juuri tuona päivänä sade väistyi ja saimme hengailla alueella suht hyvässä säässä. 

Kierroksen jälkeen testasimme myös kaikki parhaat paikallisleivonnaiset, joiden syömisessä olen kunnostautunut ennenkin.

Myöhemmin Pia meni vielä illastamaan sovitun ohjelman mukaisesti, mutta minä epäsosiaalinen suomalainen, halusin mennä mielummin
YKSIN SAUNAAN. 

Majoituimme nimittäin ihastuttavassa Bed&breakfast paikassa nimeltä Casa do Valle, jonka toinen omistaja on suomalainen Virpi. Kun kuulin että paikassa on suomalainen sauna oikealla kiukaalla varustettuna, en pystynyt enää ajattelemaan mitään muuta. Portugalilaista ruokaa voin syödä vaikka joka päivä (enkä erityisemmin pidä siitä), mutta suomalainen sauna keskellä Portugalia: sen valkkaisin vaikka heti uudestaan. 

Oli pilkkopimeä jäinen uima-allas ja täydellinen pieni sauna. Istuin siellä ehkä puoli tuntia, sitten dippasin altaaseen tähtitaivaan alla ja takaisin saunaan. Aika äkkiä kaikki menneiden viikkojen ärsytykset katosivat ja Pian palatessa illalliselta huoneessa odotti onnellinen suomalaistyttö (joka oli jo korkannut viinipullon ja ihastellut saunan kihartamaa tukkaansa peilistä). Juotiin ne suunnitellut viinit, juteltiin kaikesta mahdollisesta ja oltiin yhtä mieltä siitä, että aina kannattaa sanoa kyllä uusille seikkailuille. 

Seuraavana aamuna saimme herätä näin ihanaan aamupalalähetykseen ja sen jälkeen oli vuorossa viimeinen ja ehkä se kaikkein paras osio: pääsimme Virpin mukana koiralenkille Sintran upeisiin metsiin. 

Olen kasvanut perheessä, jossa on ollut aina koiria ja vahva uskomus siihen, että ihmisen pitää samoilla metsässä pysyäkseen järjissään.

Metsässä oli ihana sateen jälkeinen raikkaus ja irti juoksentelevat jättikoirat sekä satumaiset maisemat saivat minut hyvin onnelliseksi. Lissaboniin palasi iloinen nainen, joka ei tajunnutkaan kuinka paljon oli kaivannut pientä irtiottoa, uusia ihmisiä ja metsässä samoilua. (Niin ja sitä saunaa sekä patterilla ja kakluunilla varustettua makkaria).

Miksi sitä onkin niin helppo jumittautua vaan kotiin ja kotikaupunkiin eikä edes muistaa sitä, miten hyvää tekee edes vuorokauden mittainen irtiotto? Jos kaipaat Lissabonin loman yhteyteen päivää poissa kaupungista ja haluat nähdä upean Sintran, iso suositus tällaiselle samanlaiselle yhden yön reissulle.

—-

Kiitos matkaseurasta vielä Pialle ja ihanasta majoittumisesta ja koiraseurasta Casa do Vallelle. 

—-

I went on a mini holiday in magical Sintra, 40 minutes from Lisbon.