Oma elämä

Kiinnostaa: maitojuna

IMG_0371.JPG

Menen kahden kangaskassillisen kanssa uudelle asunnolle. Jaahas, ovi ei aukea. Käännän avainta kaikella mahdollisella tavalla. Ei. Hikoilen paitani märäksi yrittäessäni, ei vaan aukea.

Soitan ystävälleni. Ei vastaa. No ei kai tässä sitten,

menenpä lähipuistoon kaljalle.

Myöhemmin parinkymmenen minuutin ja parin avuliaan naapurintädin jälkeen saamme ehkä joka kolmannella yrittämällä oven auki. Voi Abloy –lukot, kuinka teitä kaipaankaan. Ei kikkoja. Avain lukkoon ja sillä selvä.Asunto on ihan kiva. Tiedän, olen asuntonirppanokka ja minua ärsyttää vaikka mikä asia, mutta yritän olla sanomatta kaikkea ääneen. Tuijottelen lattiaa, se on ihana.

Sitten pakkaan vanhalla asunnolla kaiken. Rikkinäinen matkalaukku vetää itseensä lähemmäs kolmekymmentä kiloa tavaraa. Mutta sitten jumittuu neljännen kerroksen rappukäytävään. Ei hitto. Kello on kymmenen sunnuntaiyönä ja jyystän sillä kauniita puisia rappusia. Eikä liiku mihinkään.

Tilanteen pelastaa toinen hikinen ihminen: Kokovalkoiseksi maalattuun naapuriasuntoon muuttaa juuri mies, jonka paidaton ystävä (joka on käynyt salilla hieman itseäni useammin), tarttuu laukkuun kiinni ja kantaa sen kadulle asti.

De nada, vastaa vuolaisiin kiitoksiini.

Muutan siis paidattoman miehen ja kissaystävällisen taksikuskisedän avulla, kokonaiskesto 20 min. Sitten olenkin jo uudessa kodissa fiilistelemässä sitä tunnetta kun saa purettua kaiken pois matkalaukusta ja voi vaellella ympäri asuntoa yöpaidassa.

IMG_0370.JPG

IMG_0372.JPG

Oh, tästä se alkaa.

Minulla on vihdoin koti, seuraavaksi viideksi kuukaudeksi.

—–

Seuraavana aamuna herään kello seitsemältä maailmanlopun kuuloiseen jylinään ja paukkeeseen. Ensin ajattelen: nyt se maanjäristys siis tuli. Sitten tajuan: ei vaan piikkaamista, betonin poraamista ja seinien purkua.

Porttikongissa on lappu: Aloitamme tänään yläkerran remontoinnin, arkipäivisin klo 8-18, kesto 4 kuukautta. Pahoittelemme remontista aiheutuvaa häiriötä ja melua.

(Ja tähän kaikki kirosanat).

Sitten avaan tottuneesti selaimeeni kaikki asunnonvälitysfirmojen sivut ja alan etsiä uutta.

—-

Rented a flat or 5 months just to discover the same day I moved in, they started to renovate the flat upstairs, which will last for 4 months, daily from 8 am to 6 pm. And the noise is unbearable.

Just my luck.

 

20 Comments

    • Essiellen

      Omalla kokemuksella voin sanoa, että vuokrasopimus Portugalissa on usein pelkkä suullinen “OTAN TÄMÄN”, ja ehkä paperille kirjoitettu puhelinnumero, josta vuokraisännän saa (hyvässä lykyssä) kiinni. Vuokratkin maksetaan useimmin käteen kuin tilille, veronkierto on enemmän sääntö kuin poikkeus.

      Eli ei liene poismuutossa mitään ongelmaa. Vaikeaa se on vain, jos on maksanut jo usemman kuukauden vuokran etukäteen (nimenomaan näitä tapauksia välttääkseen vuokraisännät joskus pyytää sitä). Silloin voi olla vaikeaa saada rahoja takaisin 😀

      • saarah

        Joo, onneksi ei olla maksettu etukäteen kun yhden kuun vuokra ja takuu. Välitystoimisto oli kyllä suht ymmärtäväinen, koska hiljaiseksi ja rauhalliseksi kuvailtu asunto ei todellakana nyt vastaa kuvailua. Tässä selvitellään nyt asiaa…

    • saarah

      No vuokrasin asunnon joka oli “peaceful and quiet” joten ei ihan vastaa sitä, minkä vuokrasin. Täällä juuri selvitellään remonttia tarkemmin, josko voisimme kuitenkin jäädä tähän asumaan.

  • Asikaine

    Aaargh..toivottavasti tilanne järkkääntyy parhain päin! <3

    ..kuulostaa jotenkin tutulta. Kun muutin Berliiniin, sain päivää ennen tulevalta saksalaiselta kämppikseltä (jota en ollut tietenkään tavannut vielä..) viestin, että hän on muutaman viikon juuri pois, avain löytyy sähkökaapin päältä..

    Kun saavuin rinkka selässä pari kilsaa taivaltaneena, sähkökaappi oli sitten revitty irti ja tilalla roikkui sähköjohdot..ramppasin talon kaikki kerrokset. Lopulta pyysin rapussa pidempää naapuria tsekkaamaan ylemmästä kerroksesta löytyneen “jonkun kaapin” päältä. Siellä oli avain. Lukon kanssa kamala taistelu..

    ..mutta asunto oli aivan ihana. Ja meistä tuli hyviä ystäviä kämppiksenkin kanssa sitten kun parin viikon reissun jälkeen saapui kotiin ja alettiin tutustua 🙂

     

    • saarah

      Kiitos tsempeistä ja tarinan jakamisesta 🙂 Nyt sillekin jälkikäteen varmaan voi jo naureskella, niinkuin ehkä tällekin asuntokarmalle joskus parin vuoden päästä.

      Ja mikä HITTO noissa lukoissa on? Olin kerran viikon Budapestissä sellasessa kämpässä jonka lukon avaaminen kesti AINA vartin. Loppujenlopuks se meni tähän: “Pitäskö lähtee kaupungille? No ei jaksa kun sit pitää taas säätää ton lukon kanssa”

      Kämpässä oli onneks poreamme (ja oli kylmä talvi) et sit toinen kävi hakeen viiniä kaupasta ja toinen tuli avaan oven ja sit vaan köllötettiin siellä poreissa viinit kädessä 😀 😀 Oli hyvä loma.

      • jazz

        Ai, mutta tuohan kuuluu asiaan Budapestissä:D Asuin siellä aikaisemmin ja jokaisessa asunnossa missä kävin (tai asuin), oli juurikin vähintään kolme lukkoa. Kaveri kävi yleensä tupakalla sillä aikaa, kun avasin oven.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *