Auta vähän

Olin klikkaamassa kategoriaa Oma elämä, kunnes tajusin, että

just ei oma elämä. Mutta koskettaa silti.

Jaoin jo eilen instassa tämän pienen tarinan:

Maanantaiaamuna kotiovesta ulos astuessani löysin oveni edestä kymmenen euron setelin. Rypyssä maasta. Jes, aamupalalle ulos, oli eka ajatus. Toinen: joku voisi tarvita tätäkin enemmän kuin minä.

Metrossa matkalla töihin tsekkasin netistä, mihin kymppini laittaisin. Nepalissa oli viikonloppuna karmiva luonnonkatastrofi, tuskin kukaan on välttynyt tältä tiedolta. Minä lahjoitin kymppini sinne. Enkä tiennyt että rahaa voi lahjoittaa nykyisin myös (maailman kätevimmällä appsilla) Mobilepayllä. Voiko enää olla helpompaa?

Tiedän, ettei tämä ole suuri apu, mutta juuri nyt se oli apu, jonka pystyin antamaan samantien.

Olen aika kyynikko, mutta sen verran uskon kuitenkin Karmaan, että tiedän saavani kymppini joskus vielä takaisin. Tai eihän se itseasiassa ollut edes minun kymppini. Universumihan sen kynnysmatolleni oli heittänyt. (Tai joku huolimattomasti seteleitä ja kotiavaimia taskussaan säilyttävä naapurinpoika).

—–

Tee pliis samoin: ohjeita löytyy täältä.

—–

Please help Nepal.