Hyvästi rakas ystävä
Siitä kamalasta maanantaipäivästä, jolloin kissani kuoli, muistan monta asiaa. Helteen ja liian kirkkaan auringon, joka tuntui ihan väärältä siihen olotilaan. Valtoimenaan valuvat kyyneleet, joita oli mahdoton pidätellä, niin eläinsairaalassa, kadulla, kotiovella, missä tahansa. Muistan eläinlääkärin, joka silitti olkapäästä…
Uusi tapani: kiitollisuus
Minulla on eräs huono tapa: menen tosi usein nukkumaan vihaisena. Se johtuu siitä, että teen tosi usein töitä myöhään, sinne puoleenyöhön asti: koulujuttuja, työjuttuja ja blogijuttuja. Sitten sen jälkeen suon itselleni puolituntisen tunnin nettiä selaillen. Ja kas kummaa, päädyn sivuille,…
