Miksi miehet dissaavat bloggaajia?
Ystäväni,
blogillaan eli itse tyhjästä luomallaan brändillä ja työllään itsensä elättävä, yli kolmevitonen nainen,
tapasi vieraan miehen, joka oli kotoisin hänen kotimaastaan, Amerikasta.
Mitä teet työksesi, tuli kysymys salamannopeasti heti nimen jälkeen (Vihaan vähän tätä tapaa, joka on erityisen ominainen meille suomalaisille myös).
Kirjoitan blogia, ystäväni vastasi.
Ahaa, sehän on vaan yksi askel ylöspäin työttömästä, tokaisi mies.
Mulla meni niin pasmat sekaisin, etten saanut edes vastattua mitään nokkelaa, ystäväni tilitti minulle jälkikäteen.
Tämä ei ole myöskään ainoa tarina bloggaajia dissaavista miehistä. Kun kerroin itse eräälle kaverin kaverille kirjoittavani blogia, jonka kuukausittaiset sivulataukset ovat 50 000 pinnassa, hän kysyi minulta, onko blogini sisältö eroottista? Mitä helvettiä, oli vastakysymykseni. Ei, kirjoitan elämästäni. Miehen mielestä oli ihan käsittämätöntä, että ilman eroottista sisältöä niin monia voisi kiinnostaa tarinat tavallisesta elämästä.
Vastaavanlaisia tarinoita olen kuullut vähän turhankin monia. Miehet myös naisia useammin ajattelevat, että kuka tahansa voi perustaa suositun blogin ja menestys vaan tipahtaa taivaasta. Mä alan kans kirjottaan deittailusta, kun eihän niiden tarinoiden tarvitse olla ees totta ja sit saan kaikkea ilmaista kamaa, eräs puolituttu mies kommentoi. Siitä vaan, kokeile ihmeessä!
Luin taannoin Journalistista jutun, jossa bloggaajaa verrattiin pieneen mediataloon. Vertaus on aika osuva: bloggaaja tuottaa sekä kuvan että tekstin, on vastuussa julkaisustaan, on asiakaspalvelijana yhteydessä sen lukijoihin, kehittää brändiään ja tuotettaan, hoitaa sosiaalisen median ja markkinoinnin, on yhteydessä yhteistyökumppaneihin. Kuulostaako helpolta?
Näillä yllä olevilla dissaavien kommenttien antajilla ei tainnut olla mitään muuta yhteistä kuin se, että he olivat miehiä, jotka halusivat dissata naisten tekemää työtä, jota he eivät syystä tai toisesta arvosta. Miksi miehiä ahdistaa se, että naiset hallitsevat blogimaailmaa ja ovat itse luoneet itselleen brändin, jolla he elävät?
Syitä taitavat olla ainakin nämä:
1) Miehet ovat kateellisia.
Naiset hallitsevat blogi- ja somemaailmaa todella vahvasti. Kuinka montaa miestä seuraat instagramissa, snäpissä, blogeissa? Ja kuinka montaa naista?
Itse olen vahvasti sitä mieltä, että hyvää blogia ei voi kirjoittaa olematta aito ja avaamatta elämäänsä ja itseään aika paljonkin. Täytyy myös olla hyvä lukijasuhde sekä ennen kaikkea: vahva brändi. Jostain syystä naiset tuntuvat tekevän tämän miehiä paremmin ja naiset myös tarttuivat bloggaamiseen heti, kun se alkoi yleistyä ja opettelivat homman, johon ei ollut olemassakaan ohjekirjoja.
2) Miehet eivät ole lukeneet näitä blogeja.
Blogien tai akkojen lehtien dissaaminen on tyhmää, varsinkin jos ei edes tutustu kyseisten julkaisujen sisältöön. Aika moni lukemani naistenlehti kun keskittyy paljon muuhunkin kuin ”huulipunavertailuihin”. Tai siis pääasiassa muuhun. Samoin blogit.
Kaikki naisten harrastama: muoti, kauneus, sisustus on helppo kategorisoida pinnalliseksi, mutta omasta mielestäni miehet ovat yleensä naisia pinnallisempia. Hesari uutisoi vastikään tutkimuksesta, jossa miehet ja naiset arvioivat vastakkaisen sukupuolen viehättävyyttä. Naisten silmissä komea mies oli viehättävä, mutta niin oli myös ruma mies, joka oli nokkelaälyinen tai hauska. Toisinpäin tämä ei toiminut. Hauskuus tai älykkyys ei nostanut naisen viehätysvoimaa tässä tutkimuksessa, sitä teki vain kaunis ulkonäkö. Pinnallista? No aikalailla.
3) Miehiä pelottaa, kun naiset hallitsevat jotain heitä paremmin.
Tästä kai päästään vanhan klassikkokysymyksen äärelle: Miksi menestyneet naiset pelottavat miehiä?
Pelottavatko menestyneet miehet naisia? Eivät minua ainakaan.
Itse saan myös blogini lähes ainoat ilkeät ja vihaiset kommentit – yllättäen miehiltä. Mistä tiedän että he ovat miehiä? Yleensä nimimerkki on joko mies tai jotain muuta sukupuoleen liittyvää. On myös enemmän kirjoitusvirheitä ja useimmiten agendalla on sen korostaminen, että kirjoittaja tässä jutussa on nyt NAINEN.
—-
Mitä muita syitä voisi olla sille, että blogimaailma on naisten hallitsema ja miesten dissaama?
Oletko saanut bloggaajana tai blogien lukijana dissaavia kommentteja miehiltä?
Tästä aiheesta pitää mielestäni ehdottomasti keskustella!
—-
Why are men so threatened by succesful women?
That´s the classic question, that seems to be relevant also in the blog world. Why men seem to have a need to talk negatively about bloggers?
Paras aurinkosuoja meikin alle
40 Comments
Annielvi
Todella mielenkiintoinen kirjoitus! Herättää kyllä ajatuksia. Kysyn nyt kuitenkin vallan toisesta aiheesta, sillä olen Lissabonissa juuri nyt ja kaiken herkuttelun vastapainoksi etsin joitain terveellisempiä lounasvaihtoehtoja. Olisiko sinulla mielessä joitain “terveys kahviloita” yms?
Ja kiitos blogistasi – se on huippu!
saarah
Testaa vaikka vegeravintola Terra, Rua da Palmeiralla 🙂
sula
Luulen että blogien dissaaminen johtuu siitä, että monet yleistävät blogit “naisten hömpötykseksi”. Ainakin itselleni sanasta blogi tulee ensimmäisenä mieleen muoti ja kauneusjutut. Asukuvat, meikkivertailut, ym ym..
saarah
Joo, tätä samaa just tossa tekstissäkin yritin tuoda esiin 🙂
Kummallakin sukupuolella kai on omat hömppänsä, onhan miehilläkin vaikka jotkut formulakisat, joissa ajetaan autolla rinkiä. Lähinnä mun pointti tässä on se, et emmäkään tota ymmärrä, mut en silti menis jonkun miehen blogiin kommentoimaan että oletpas tyhjäpää kun katsot tollaista tv:stä tms.
Räyhälä
Ah, erittäin hyvä nosto! Mulla on ollut kans mielessä pari ajatusta vähän samanlaiseen aihepiiriin liittyen, saa nähdä jaksanko kirjoittaa niistä vielä itsekin. Mutta kiinnostuneena jään seuraamaan kommentteja ja tyyppien kokemuksia.
Ja nimimerkki “Mies”, klassikko. Muakin hän on tullut valistamaan blogissani siitä, miten kamalaa on kun naiset matkustavat ulkomaille. Kyynel.
saarah
Kirjoita ihmeessä, tästä pitäis mun mielestä keskustella enemmänkin!
Oon yrittänyt pitää blogissani sitä linjaa, että vastaan jokaiselle kommentoijalle. Välillä kuitenkin esim. toi ko. Mies on sellainen, että tuntuu lähinnä jankkaavansa jonkun mielenterveyspotilaan kanssa…
Vierailija
Anteeksi huomautus ihan asian vierestä Saara, mutta halusin vain ystävällisesti muistuttaa: eihän käytetä sanaa mielenterveyspotilas haukkumasanana 🙂
Terkuin lääkisopiskelija
saarah
Pahoittelut! Ei ollut tarkoitus käyttää sitä loukkaavasti.
Tarkoitin vain että tässä hommassa ihan oikeasti tuntuu välillä keskustelevansa sellaisten kommentoijien kanssa joiden olisi parempi puhua jollekin ammattilaiselle. Millä nimellä tällaisia tapauksia olisi korrektimpaa nimittää?
Kiti
Superhyvä postaus!
On typerää ja ylimielistä leimata ylipäätään mitään “naisten hömpötykseksi”. Tai miesten! Ei kellään ole oikeutta tuomita tai pilkata toisten mielenkiinnon kohteita. Pitäisi vaan iloita siitä, et nykyään on niin monia tapoja tehdä työtä, ja että on ihmisiä, jotka uskaltavat jahdata unelmiaan.
Mutta kumman paljon noita umpimielisiä ihmisiä maailmaan mahtuu…
saarah
Kiitos Kiti!
Joo, oon todella kyllästynyt siihen, että tietyt asiat niputetaan naisten hömpötyksiksi. Onhan miehilläkin omat hömpötyksensä, mut yllätys yllätys naisten vastaavia pidetään jotenkin enemmän hömppänä. Ja just se, että nämä lehdet ja blogit käsittelee huulipunien lisäksi myös paljon muita, vakavia ja tärkeitä asioita. Ehkä eniten mua ärsyttää edelleen se ajattelutapa, et jos kirjoitat tai tykkäät lukea huulipunista, et voi sitten olla syvällinen tai uskottava jos kirjoitat jotain muuta.
Pin
En ollut yhtään tietoinen tällaisesta blogimaailman ilmiöstä. En tosin itse bloggaa, mutta seuraan lisäksesi vain paria blogia, joiden lukijakunta on ilmeisesti melko avarakatseista ja fiksua porukkaa. Tulee mieleen, että kuvaamasi kaltaiset kommentoijat dissaavat kommenteillaan lähinnä itseään – reaktio kun kertoo enemmän tyypistä itsestään, kuin siitä mitä sinä kirjoitat. Aina taitaa joukkoon mahtua kateellisia ja niitä jotka kuvittelee, että toisen menestys on itseltä pois. Tsemppiä sinulle jatkossakin – tuotat visuaalisesti ja sisällöllisesti ilahduttavaa blogia!
saarah
Kiitos!
Mä kans luen blogeja, joiden kirjoittajat ja kommentoijat on pääasiassa avarakatseista ja fiksua porukkaa, kuten koen omankin blogini lukijoista 95% olevan. Joskus aina vaan eksyy niitä puskasta typeryyksiä huutelijoitakin mukaan, mut oon sun kanssa kyllä samaa mieltä että usein kommentoijan sanoista lähinnä paistaa läpi se, että ko. tyypillä ei oo ihan kaikki palaset kohdallaan omassa päässä ja elämässä.
Bantsku
Tosi hyvä kirjoitus!! Oon myös törmännyt tosi usein siihen, etteivät miehet ymmärrä miksi naiset lukevat toistensa blogia eikä varsinkaan sitä, miksi jonkun toisen ns. “tuntemattoman” elämä voi olla kiinnostavaa luettavaa Ja sitten tähän mielipiteeseen liittyy myös tämä sinunkin mainitsema mielipide, että nämä blogit ovat vain pinnallisia juttuja täynnä. Eli sitten naiset ovat jotenkin aivan bimboja kun lukevat tuntemattomien läpinöitä vain pinnallisista jutuista..
Ja nämä ennakkoluulot ovat tosi kaukana todellisuudesta. Tosi hyvä, että nostit esiin tuon pieneen mediataloon vertauksen. 🙂 Ei sitä aina tule ajatelleeksi, kuinka paljon työtä oikeasti on yhden bloginkin takana tai yhden postuaksen.
Ainakin mulle itselle bloggaaminen antaa niin paljon kuin myös muiden blogien lukeminen. Eikä se ole aina pinnallista, mutta kyllähän se saa myös sitä välillä ollakin. Parhaimmillaan se on hyviä keskustelunaiheita, keskustelun avaamsta tärkeistä aiheista, uusien näkökulmien saamista tai niiden laajentamista ja vertaistukea vaikka vaikeista aiheista. Mielestäni pelkästään pinnallisuuden ajatteleminen on aika ahdasmielistä ja kapeakatseista. Uskonkin yhden syyn varmasti olevan juuri se mistä kirjoititkin, etteivät miehet lue blogeja ja tämä koko juttu on niin uusi ja siksi on helppo olla ahdasmielinen ja ennakkoluuloinen.
Itse oon naisena aika ylpeä siitä, että blogimaailmassa naiset voivat myös pönkittää toisiaan ja jakaa kokemuksiaan. Se yhdistää ja se myös vahvistaa. Toki netissä on paljon nettikiusaamista ja huonoja kommentteja, mutta mä ainakin oon halunnut keskittyä siihen posiitivisempaan.
Kiitos tästä kirjoituksesta vielä. 🙂
saarah
Kiitos hienosta ja analyyttisestä kommentista. Ollaan tosi samoilla linjoilla 🙂
Musta kanssa blogit on tuoneet maailmaan tosi paljon naisten välistä “online-ystävyyttä”, just sitä et voi jakaa asioita ja kokemuksia, saada uusia ajatuksia ja inspiraatioita ja juuri ne keskustelunavaukset, joita kuka tahansa voi tehdä ja jotka voivat johtaa siihen, että ehkä jopa maailma vähän muuttuu. Ja varmaan kaikki somemaailma on myös auttanut meitä suomalaisia siihen, et ollaan opittu kehumaan toisiamme 🙂 Se on kaikki hienoa!
tavaraton
Noh, jos nyt ihan järjellä ajattelee, niin on bloggaaminen harvinaisen turhaa ja loppujenlopuksi vaarallista hommaa. Maapallo on hukkumassa muoviin ja vaatteisiin, ja mitä tekee suurin osa naisbloggaajista? Kannustaa avoimesti turhaan materialismiin. (Joo kirjoittaa naiset muustakin, mutta hei ihan oikeesti, suurin osa on vaan tuota vaatteiden ja tavaroiden mainostusta). Ja vielä kun pienet lapset ja nuoret kasvavat tälläisessä ympäristössä, jossa tavaran paljous on itseisarvo, niin ei siitä kauhean hyvää voi seurata.
Mindu
Hah, bloggaajathan ovat toki tämän kapitalistisen maailman suurin ongelma 🙂
tavaraton
Ei välttämättä suurin, mutta merkittävä ongelma silti. Blogien suurkuluttajien tietty on vaikea tätä hyväksyä ja myöntää. Tosiasioiden kieltäminen, jos se on oman maailmankuvan vastaista on aivan luonnollista ihmiselle 🙂
Vierailija
Siis totta kai me kaikki muut ollaan 24/7 kerskakuluttavia blogiriippuvaisia. Jep jep.
Räyhälä
Juuri siksi tarvitaan myös muunlaisia blogeja kuin vaatteisiin/tyyliin/kulutukseen keskittyviä. Jos ajatellaan automaattisesti, että kaikki bloggaaminen on vain tätä ja disautellaan kaikki yhteistuumin maan rakoon, tulee siitä vähän leimattu olo, ja ne muunlaiset blogit saattavat jäädä päivittämättä/perustamatta. (En siis väitä tässä, että sinä teit näin, tämä vaan yleisenä huomiona.)
Peräänkuulutan tässä asiassa enemmän mediakasvatusta ja diversiteettiä kuin dissausta.
suviofhelsinki
Mielenkiintoinen kommentti, itse kun olen suunnilleen jokaisessa blogissa, mitä olen lukenut, jossain välissä aina törmännyt myös pohdintaan kulutuksesta ja muotimaailman ympäristövaikutuksista. Suosittelen perehtymään tarkemmin asiaan, jota kritisoit.
Huomauttaisin tähän väliin myös, että tutkimusten mukaan miehet ovat ympäristölle huomattavasti haitallisempia keskimäärin, kuin naiset 😉
mm.
http://www.wecf.eu/english/articles/2011/02/gender-climateimpact.php
https://www.weforum.org/agenda/2015/12/climate-friendly-men-or-women/
http://science.time.com/2011/02/21/why-men-are-worse-for-the-planet/
suviofhelsinki
Hups, tämä siis tavarattomalle
saarah
Kiitos kommentista ja linkeistä 🙂
Suosittelen perehtymään tarkemmin asiaan, jota kritisoit.
NO JUST TÄÄ on sama mitä halusin sanoa tuolle ylemmälle kritisoijalle ja monelle muullekin. Että pliis, lue ja arvostele vasta sitten. Ja lue erilaisia blogeja, tee taustatyösi ja anna sitten vasta arviosi. (Aika perusjuttu) 🙂
ja kyllä, tutkimukset näyttää just ton, miehet on ympäristölle haitallisempia kun naiset, mutta silti naisia kritisoidaan kuuluvammin. Ei jotenkin yllätä yhtään!
saarah
Mitä tekee sitten suurin osa miesbloggaajista? Kannustaa suojelemaan maailmaa ja olemaan ostamatta muovia ja vaatteita? Enpä usko.
Itse en ainakaan blogin myötä ole alkanut ostaa ja kuluttaa yhtään enempää. Esittelen joskus asujani blogissa, mutten ikinä osta vaatteita siksi, että “pitäisi olla jotain blogattavaa”. Luulen että tämä on totuus myös aika monen muun kohdalla, varsinkin jos puhutaan tässä aikuisista bloggaajista, joilla on muutakin sisältöä kuin vaatteita (kuten omani ja esimerkiksi kyseisen kommentin saaneen ystäväni). Tosin täytyy myöntää että muakin kavahduttaa teinivloggaajien “nämä jutut ostin tänään” -videot….
suviofhelsinki
Siis ajan trendit tulevat aina jostain. Vaikka jokainen maailman blogi vaihtaisi aiheen ilmastonmuutoksen torjuntaan se ei tarkoita, että ihmiset eivät ottaisi vaikutteita pukeutumiseensa enemmän musiikista, Instagramista tai elokuvista. Siksi on täysin turhaa kritisoida blogeja.
Kyllähän ne samat ihmiset ostaisivat silti vaatteita. En ole kuullut kenestäkään, joka olisi muuttanut pukeutumisfilosofiaansa siitä, että ostaa laadukkaita vaatteita harvoin siihen, että ostaa fast fashion vaatteita sen takia, että olisi alkanut lukea blogeja. Itse olen ainakin vähentänyt blogien lukemisen myötä shoppailua, sillä olen löytänyt blogien kautta eettisiä, laadukkaita merkkejä ja esim capsule wardrobet.
Vierailija
Muutamia syitä:
1) Perus suomijunttijäbällä (tai jenkkijuntilla) ei ole pienintäkään käsitystä millaisia rahoja blogeissa liikkuu. He eivät myöskään ymmärrä, että suuri osa vaatteiden ja sisustuksen markkinoinnista on siirtynyt blogeihin.
2) Itse ymmärrän tämän kuvion hyvin (olen alalla), mutta ei se kyllä saa minua arvostamaan bloggaajia. Blogimarkkinointi on helvetin mielikuvituksetonta, normoa, epäluovaa ja lammasmaista. Epäilen, että blogiskenen konformismi on saavuttamassa huippunsa, ja jossain vaiheessa, melko pian nettimarkkinointiin syntyy jotain vähemmän konformistista ja enemmän luovaa kuin blogit. Epäilemättä miesten suunnittelemana ja rakentamana.
3) Mistä päästäänkin kohtaan kolme. Vaikka tiedän, ettei blogin pitäminenkään mitään lastenleikkiä ole, niin silti vituttaa miten paljon vähemmän blogittajat joutuvat siihen laittamaan taitoa kuin moneen muuhun luovaan ammattiin. Tämä johtuu lähinnä tällaisista blogialustoista, jotka tekevät bloggaamisen helpoksi, mutta samalla takaavat äärimmäisen konformismin bloggaajien keskuudessa. Lisäksi vaadittavien taitojen vähentyessä, melkein ammatissa kuin ammatissa, tuppaa kaikenlainen verkostoitumispaska ja muu sosiaalinen pelaaminen lisääntymään.
Toivottavasti loukkasin ainakin muutamaa bloggaajaa 😀
saarah
Et loukannut ainakaan mua 🙂 Toisaalta oon tottunut näihin sun kommentteihin, jossa dissataan aina muita kuovan alan ihmisiä, suunnittelijoita ja usein myös naisia (tai siis ihan kirjoitustyylisi perusteella kuvittelen tunnistavani samaksi kommentoijaksi, joka täällä usein käy).
Olen samaa mieltä: blogimarkkinointi on usein mielikuvituksetonta ja lammasmaista, mutta niin on muukin markkinointi. Jos bloggaajan (ei pliis käytetä termiä blogittaja) on kirjoitettava vaikka uudestä vähägluteenittomasta leivästä, se tekee sen tietysti kauniiden kuvien kera ja ehkä jollain reseptillä. Mutta mitä tekisi mainostoimisto samalle tuotteelle? No aika saman. Jos on kyse vaikka juuri siitä leivästä, ajatellaan usein (niin siellä mainostoimistossa kuin blogipalaverissakin) “ettei kannata keksiä pyörää uudestaan”, ainakin oman kokemukseni mukaan. Myös kaikessa markkinoinnissa, niin blogeissa kun muuallakin, budjetit on aika pieniä. Se ruokkii osaltaan sitä mielikuvituksettomuutta.
Toki mainostoimisto budjetin salliessa tekisi ehkä tv-mainoksen. Ehkä tulevaisuudessa (tai jo nyt) bloggaajat tekevät sitten videon? Mutta bloggaaja myy yleensä tuotetta omalla brändillään, eli omalla naamallaan, eli se eroaa siinäkin tapauksessa ns. oikeasta mainoksesta. Tässä vertaisin bloggaajaa mainostajana samaan (usein käytettyyn tekniikkaan): julkkis mainostaa jotain tuotetta.
Blogialustojen dissaamista en ymmärrä. Olisi siis parempi jos jokainen joka blogin aloittaa, joutuisi itse koodaamaan itselleen blogialustan? Joo, tää on varmasti koodaajan unelma. Samalla ajattelutavalla voisi sitten sanoa että jokainen rakentakoon itse itselleen talon, tässä sulle lautakasa ja ompele omat vaatteesi, tässä neula, lanka ja kangas. Ei, luotetaan ammattilaisten ammattitaitoon tietyissä asioissa, eikä vaikeuteta elämää turhaan 🙂
Vierailija
Niin no, minä lähinnä vastasin kirjoituksesi kysymyksiin.
Blogialustat eivät sinänsä ole vikana, vaan juurikin se, että bloggaajista ylivoimainen enemmistö on naisia, ja toisaalta tuo jo mainitsemani seikka, että kun jollain alalla vaadittavien taitojen määrä romahtaa, niin samalla yleensä alalla vaadittavat verkostoitumis-vedätys-taidot hyppäävät exponentiaalisesti.
Toisin sanoen, blogialustoilla blogittavista (nyky-)bloggaajista suurin osa on ekstroverttejä, sosiaalisia, konventionaalisia ja konformistisia naisia. Tämä ryhmä ei varsinaisesti ole tunnettu esimerkiksi huumorintajustaan tai luovasta hulluudestaan. Jos itse olisin vaikka startup-yrittäjä, niin en välttämättä haluaisi antaa brändiäni jonkun geneerisen bloggaajan käsiin, en sittenkään vaikka se brändi sattuisi olemaan esim. vaatebrändi.
Siitä tosin on annettava sinulle tunnustusta, että osaat kirjoittaa mielenkiintoisesti. Eli kritiikki ei niinkään koske täysin sinun blogiasi, kuin niitä 99:ää muuta.
YES
Paljon hyviä pointteja! Hyvä kommentti! Mistä pääsee muuten lukemaan sun blogia?
Vierailija
En osaa sanoa, olen mies ja luen blogeja sekä naistenlehtiä ja pidän kummastakin oikein paljon. Myönnän olevani pinnallinen.
saarah
Kiitos mies!
Mä oon usein miettinyt tota pinnallisen määritelmää. Miksi pinnallisista asioista tykkääminen jotenkin veisi pois ihmisen syvällisyyttä? Itse ainakin koen olevani molempaa ja veikkaanpa että niin on suurin osa muistakin ihmisistä 🙂
Vierailija
Loistokirjoitus!
saarah
Kiitos!
Anna Vihervaarasta
Jes, ihana Saara. <3
Mua muuten ärsytti se Hesarissa ollut tutkimus ihan yli kaiken. Oon vaahdonnut siitä vaikka kenelle.:D
saarah
Mua kans!!!!!! Aaaaargh. Meidän ois pitänyt vaahdota siitä yhdessä 😀
Pingvi
Tälläisiä blogeja varsinkaan ei yhtään liikaa ,missä joku kirjoittaisi normaalista
Elämästään ilman liikaa retostelua jne
Sellainen aitous kadonnut niin monesta..blogien ja lilyn tullessa Suomeen ,olin hetken todella aktiivinen blogienseuraaja ,nyt tämä melkeinpä ainoita kiitä käyn lukemassa silloin tällöin..
saarah
Kiitos!
Täytyy myöntää että omakin blogien lukeminen on tippunut huippuvuosista. Toivotaan kuitenkin että blogimaialma kehittyy jatkossa myös sellaiseen suuntaan että on lisää tekstipainotteisia blogeja ja aitoutta 🙂
YES
Vau!! Jäin tästä ihan sanattomaksi. Varsinkin tuo, että miehet ovat naisia pinnallisempia. Melkein tipahdin tuolilta, mutta niinhän se taitaa mennäkin.
Superhyvä ja rohkea kirjoitus!! -Jes! Taidan seuraavaa juttua ootellessa kurkata sun arkistoa läpi!
Tsemppiä päivään! Oot aitoudessasi niin inspiroiva kirjoittaja.
-Maria
saarah
Kiitos paljon!
Arkistoja täällä onkin pitkäksi aikaa 😀
Taru Mari
En ole itse törmännyt tähän ilmiöön! Mielenkiintoista seurata kuitenkin kommenttiboksia. 😀
Skylla
Taidanpa kommentoida vaikka eksyinkin tänne etsiessäni tietoa Greenpeacesta ja Kiitos ei atomivoimalle -rintamerkkejä (jos sellaisia enää nykyään on olemassaa).
Olen työtön keski-ikäinen mies ja vietän päivittäin noin 14 tuntia netissä. En hirveästi pukeudu tai peseydy. Nautin kahvia ja syön ohimennen pari kertaa nukkumisen ja netin ääressä istumisen välillä. Kai mä olen syrjäytynyt tavallaan. Olen työttömänä lähinnä terveydellisistä syistä.
Netissä aikani kuluu uutisia lukien, kiinnostavien aiheiden taustoja seuraten, yhteydenpidossa ihmisiin, tuntikausien facebookfiidin selailussa, twitteriä kahlaten, erittäin monia keskustelupalstoja seuraten, kommentoiden useilla uutis- ym. sivustoilla maailman menoa.
Silti minulla on koko ajan sellainen tunne, että en ehdi kuin murto-osan siitä, mitä minun “pitäisi” ehtiä “tehdä netissä”. En millään tavalla hallitse somen käyttöä ja olen sitä ikäluokkaa, että en ole saanut tietotekniikkaan juuri minkäänlaista koulutusta vaan olen oppinut kaiken hakuammuntana. Tästä huolimatta minulla ei ole aikaa ottaa ohjelmistooni vielä blogien maailmaa. En seuraa jotain muotia millään tavalla; päinvastoin olen siirtynyt vähäisissä vaateostoksissani tarjoustalon, prisman, varustelekan ja erätukun kaltaisten käytännöllisten yksinkertaisten ja halpojen vartaloni peitteiden käyttöön. En ole mitenkään visuaalisesti orientoitunut vaan käyn konserteissa, oopperassa (en tarjoustalon kuteissa) ja festareilla mutta en kaipaa näistä aiheista blogeja vaan spotifyta ja omia levyjä.
Olen ryhtynyt aktivoimaan itseäni ajatuksena vapauttaa itseäni ja ajankäyttöäni teknologiasta siten, että siirryn pääasiassa seuraamaan sähköpostia. Älypuhelin löytyy mutta samsung galaxy trendilläni soitan, tekstaan ja ostan joskus harvoin juna- tai muita lippuja – tämä ja käyttökelpoinen kamera ovat ainoat syyt älypuhelimen käyttöön. En selaile älypuhelimen nettiä julkisilla paikoilla koska lähden kotoani juuri päästäkseni irti somesta.
Tarkoituksenani on palata aktiiviseksi elokuvateatterien käyttäjäksi ja aktiiviliikkujaksi osallistuen juloksutapahtumiin. Tällöin tietokone jää täysin sivurooliin. En usko kenenkään miettivän kuolinvuoteellaan, että tulipa käytettyä aivan liian vähän twitteriä tai vastailtua persutrollien kommentteihin eri keskustelupalstoilla. Edelleenkään en halua keskustella anonyymisti elokuvista tai lueskella leffablogeja vaan syventyä parhaaseen elokuvataiteeseen ja etsiä tietoa tekijöistä.
Jahka jossain vaiheessa vielä toivottavasti työllistyn, en todennäköisesti ehdi enää aktiivisesti seuraamaan edes sähköpostiani. Kaikki muu sometus ja surffailu on jäänyt niinä aikoina, kun olen työelämässä. Vaikka olen sinkku enkä ole seurustellut noin 10 vuoteen niin työ imee niin totaalisesti mehut että vapaa-aika menee ulkoillessa ja toipuessa, ystäviä tapaillessa (sitten kun taas alan liikkua luukkuni ulkopuolella).
Pitkän vuodatuksen idea kiteytettynä: blogit eivät millään tavalla kuulu maailmaani kuten ei esimerkiksi joku insta, koska olen kohtalaisen tarkka yksityisyydestäni. Blogimaailma ei kuulu millään tavalla elämääni eikä tule kuulumaankaan. Samalla tavalla käy nuoremman sukupolven kanssa; jos he eivät ole kiinnostuneita musiikista tai urheilusta, ei meillä ole juuri mitään yhteistä eikä tarvetta muuhun kuin pakolliseen asiakaspalvelukanssakäymiseen.
Taidan kuulua niihin, jotka joskus provosoituvat heittämään pirullisia kommentteja nähdessään klikkiotsikoita jonkun blogistin ihmeellisyydestä ja siitä, kuinka mahtavaa onkaan saada 100000 seuraajaa, kun jumppaa persettään netissä. Kun itselle merkityksetöntä soopaa otsikoidaan tuon tuostakin hienona asiana, alkaa kenties joskus keittää ja silloin myrkyn lykkäs kommettipalstalle.