Harmaista päivistä ja ystävyydestä
On ihan älyttömän ankea päivä. Vähän sellainen yhdeksänkymmentäluvun musiikkivideon tyylinen, jossa voi katsella ikkunaa hakkaavia sadepisaroita melankolisena ja kuunnella jotain masentavaa huokailumusiikkia. Juoksen hakemaan kahvikioskista kahvia huppu päässä ja kastelen farkkuni ihan kokonaan. On kaatosade, josta olen kirjoittanut miljoona kertaa, koska se…