Oma elämä

Salareissussa

July 29, 2015

Työmiehet rakentavat naapureilleni privaattia uima-allasta takapihalla. Kuuntelevat samalla Lana del Reytä ja juovat kaljaa.

I´ve got this summertime, summertime sadness, raikaa parvekkeen ikkunoista.

Minä istun hikisessä olohuoneessa ikkuna auki ja kirjoitan viestiä. Se alkaa näin: That´s crazy. No way!

IMG_0564.JPG

Edellisenä päivänä istun kattoterassilla, josta turistit eivät tiedä. Sinne täytyy kävellä parkkihallin läpi, mennä epäilyttävällä hissillä ja juuri kun usko alkaa loppua, kiivetä vielä rappuset ylös. Istun siellä kauniissa vaatteissa, aurinkolasit päässä, drinkki kädessä ja

itken niin että naama kastuu märäksi ja puhun enemmän kuin aikoihin. Mutta se auttaa. Seuraavana päivänä olo on ainakin viisi kiloa keveämpi.

IMG_0567.JPG

Viesti, jota kirjoitan, alkaa siis näin: That´s crazy. No way!

Olen tavannut miehen kerran

ja hän pyytää minut viikonloppulomalle Etelä-Portugaliin, lähtö seuraavana aamuna. No en todellakaan lähde, hullu, ajattelen ja vastaan samalla tavalla.

No sitten kuitenkin lähden.

Istumme bussissa kaksi ja puoli tuntia. Ostan kioskilta Portugalin Voguen, jota mies kääntää minulle, hikeä pyyhkien. Normcore, mitä tämä edes tarkoittaa? Minulla on pussillinen pähkinöitä eväänä ja päällä uusi suosikkihame, eikä mukana juuri mitään muuta. Siihen nähden että olemme tavanneet kerran, kaikki on aika luontevaa. Myöhemmin mies tosin kommentoi, ettei ole ikinä kuullutkaan suomalaisista, jotka puhuvat taukoamatta.

Ah, niin siis minä.

(Välihuomautuksena: bussimatkan aluksi vaadin miestä lähettämään kotiosoitteensa ja kuvan passistaan Lissabonissa asuvalle ystävälleni, ihan vaan yleisen epäluulon vuoksi. In Finland, this is totally normal).

IMG_0593.JPG

IMG_0594.JPG

IMG_0587.JPG

IMG_0590.JPG

IMG_0585.JPG

IMG_0592.JPG

IMG_0595.JPG

Pikkukaupungissa majoitumme suloiseen minihotelliin, jossa on vain viisi huonetta. Lattiassa on kahta erilaista värikästä laattaa, huoneessa kukkaverhot ja toista kukkakuosia oleva päiväpeitto. Kuinka söpöä! Rannalle kävelee viidessä minuutissa.

Ulkona on myös ihana pieni puutarha, joka tosin on pilattu rumilla muovituoleilla. Istun tuolilla ja laitan huulipunaa, kun viereeni tulee istumaan ehkä nelivuotias tyttö. Hän hymyilee leveästi ja osoittaa minua, kaivaa sitten jostain oman huulipunansa ja levittää sitä huuliinsa, sotkien lähes koko naamansa. Ja juoksee sitten pois vilkuttaen minulle.

IMG_0581.JPG

IMG_0588.JPG

Syön ihanaa katkarapusalaattia, outoa kalaperunayhdistelmää, nimipäiväleivoksen, juon punaviiniä ja sangriaa, uin meressä, näen kissanpentuja, uusia ihmisiä illallisella, ihastelen maisemia, sumua ja aurinkoa, kivoja pikkufestareita, hassua suihkupullosadetta kesken helteen, jylhää biitsiä, kirkasta vettä

ja koko ajan vaan mietin:

Miksen pakannut kuivashampoota mukaan? Tai edes hiuslakkaa? Karmiva tukkani on ihan ok edestä, mutta takaapäin paljastuu hikinen ja rasvainen totuus.

Ja kohtelias mies kun ei koskaan kävele naisen edeltä mihinkään.

Virhe.

—–

I went on a mini holiday to Sines. Such a beautiful place.

 

You May Also Like

Joskus haaveilit tästä, muista se
April 11, 2019
Kaverin puolesta kuvitan
November 9, 2018
Hajanaisia ajatuksia
February 1, 2016

26 Comments

  • jbl_
    July 29, 2015 at 08:15

    Palasin pari päivää sitten Portosta ja Lissabonista. Eka kerta Portugalissa. En voinut olla miettimättä Lissabonissa, että sä asut siellä. Vaikka ei edes tunneta ;D Ihastuin kaupunkiin! Anyway, pointti kai oli että oikeen hauskaa eloa siellä Lissabonissa ja että sun blogia on ilo seurata.

    • saarah
      July 29, 2015 at 18:53

      Kiitos! Lissaboniin ei kyllä voi olla ihastumatta. Hassua ajatella että olin itse täällä ekan kerran vuosi sitten ja nyt asun täällä 🙂 Porto on mulla vielä Lissabon bucket-listillä, pitää mennä heti kun rahatilanne antaa myöten.

  • ida365 xxx
    July 29, 2015 at 16:47

    Ouii miten söpöä! Mä olin tänä kesänä ekoilla treffeillä myöskin minireissulla ulkomaille; kuinka jännää ja miten kutkuttavaa. Hyviä seikkailuita syntyy heittäytymällä. :-* pus!!

  • Vierailija
    July 30, 2015 at 04:30

    Ja mikäpä oli vastaus tähän deittiin? Potentiaalia vai ei? Joka tapauksessa mahtavaa kun hyppäsit ja mikä ihana tarina! Nanna Santa Monicasta

  • (y)
    July 30, 2015 at 11:10

    “In Finland, this is totally normal.” Ahhah ihana, oon ite käyttäny samaa perustelua ja on se kyl hyvä että ulkomaan ihmiset yleensä ymmärtää sitten hassua pohjoisen asukkia. Samaistun voimakkaasti myös kuivashampooketutukseen, tosin siinä on se hyvä puoli että kun sen kerran kokee niin ei enää lähde mihinkään yhtään pidemmälle vähintään suihkimatta tukkaa jo valmiiksi. Oot paras!

  • Vierailija
    July 30, 2015 at 12:09

    Mwahahah, en voinut olla samastumatta: olen paraikaa Kreikan saaristossa minilomalla ulkomaisen miehen kanssa, jonka tapasin vasta pari paivaa sitten toisella saarella. Kun astuttiin yhteiseen hotellihuoneeseem, totesin “pitaisko meidan mahdollisesti vaihtaa edes puhelinnumeroita?” – ja olen saanut kuulla samaa vitsia puheliaasta suomalaisesta. Ihanaa mita kaikkea tapahtuu, kun vastaa aina kylla! (Ps. On mullakin hiuskriisin poikasta tassa helteessa ja suolavedessa, mutta ihana poistua senkin suhteen mukavuusalueelta!)

    • saarah
      July 30, 2015 at 15:38

      Oh, ihanaa! On niint totta että pitäisi aika useasti sanoa vaan kyllä, ilman turhaa pohdintaa. Itse aattelin että jos onkin ihan tylsä reissu, ainakin olin spontaani ja lähdin. Enkä jäänyt kotiin miettimään että no eihän nyt ventovieraan kanssa voi mennä.

       

  • Katjak
    July 30, 2015 at 13:48

    Hihihi, mikä ihana tarina!! Vähän samankaltainen tilanne kävi itselleni ihan koto-Helsingissä viime viikolla. Lähdin spontaanille kyläilylle ihanan miehen luokse lopettaen suoraan lennosta työt kesken. Koko päivän koneella istuneena, en tainnut edes peiliin vilkaista lähtiessä. Ja mies istui sohvallaan melkein kiinni minuun, kun järkyttävä todellisuus alkoi leijailla puseroni sisältä: olin tehnyt töitä niin inspiroituneessa tilassa ja uppoutuneena koko päivän etten ollut muistanut laittaa dödöä ilmeisesti koko päivänä! VIRHE. Välitön kylmänhiki iski päälle saman tien asian tajuttuani. Kaiken kukkuraksi satuimme puhumaan tuoksuista ja mies kertoi valinneensa aina tyttöystävänsä tuoksun perusteella. Ja vastaavasti myös lopettaneensa suhteen tuoksun perusteella.

Leave a Reply