Ompeluikävä!

Ompelin hetki sitten monen vuoden tauon jälkeen ja muistin miten paljon siitä joskus tykkäsinkään. Siinä kun pitää keskittyä niin tarkasti, että unohtaa kaiken muun. Kerran tosin keskityin niin tarkkaan, että nuppineulasin hameenhelman kiinni omiin housuihini. Hah. 

Ompelin muinoin paljon mekkoja ja osasin tehdä kaikkia heinoja erilaisia kauluksia, hihoja ja muita systeemejä, ehkä jopa tuollaisen selkämyksen tekeminen olisi pienellä pähkäilyllä onnistunut. Nyt tyynyliinan ompelu vaati miettimistä. Niin ne taidot ruostuu.

Näitä upeita SABRINA GOH:n vaatteita katsellessa tuli mieleen sekin, miksi alunperin aloin ommella: 

Saa tehtyä kalliin designvaatteen näköisiä juttuja jollain murto-osalla niiden hinnasta. Toki mukaan pitää laskea ne epäonnistuneet versiot, jotka tungetaan kiukuspäissään roskikseen ja sitten kaivetaan sieltä takaisin tunnin päästä ja puretaan saumat ja ommellaan vielä uusiksi. 

Oi lähettäispä joku mun vanhan ompelukoneen Lissaboniin. Ikävä on!

—-

Loving pretty much everything from SABRINA GOH.