Kuumia lähteitä, miehiä, puheenaiheita

Makaan kuumassa lähteessä keskellä viidakkomaisemaa.
Sataa hiljalleen vettä, mutta on kuitenkin lämmintä, niin että voi vaellella pyyhe päällä ympäriinsä. Sitten ajamme autolla läpi niin vihreitä ja vehreitä maisemia, että joka kulmassa on sanottava Oh my god, I can´t believe this place.

Venkslaamme autoradion kanavia ees taas, sitten kun tulee joku klassikkobiisi, jonka tahdissa voi laulaa, ajattelen että olen kai aika onnellinen juuri nyt.

Kun ystäväni sulkee makuhuoneensa oven illalla ja hyvänyön toivotusten sijaan vaan huutaa BYE, tiedän että tällaiselle ystävyyden asteelle ei aikuisiässä helposti pääse.

On olemassa pieni trooppinen saari, joka kuuluu nykyiselle kotimaalleni Portugalille. Sinne lennähtää Lissabonista parissa tunnissa ja se on tietysti aivan täysin erilainen kuin tämä pääkaupunki.

Tai no ei täysin: sielläkin kannattaa juoda meia de leiteä, eli maitokahvia (maito kun on erityisen hyvää tällä saarella ja lehmät ainakin näyttävät aika onnellisilta). On pastellivärejä ja sitten räikeän pinkkejä taloja, mielettömiä kukkivia puita ja hortensioilla reunustettuja teitä.
Kaakelitaloja ei ole, mutta on yllättävän kivoja ravintoloita ja yhdessä sellaisessa eräs tarjoilijapoika ihastuu minuun niin kovasti, että laskusta unohtuu ylimääräiset juomat ja kakut. Olen pukeutunut kumppareihin ja haisen kuumalta lähteeltä. 

On ihanaa, vaikka asumme homeelta haisevassa pienessä asunnossa ja emme tee mitään muuta kun ajelemme ympäriinsä, lillumme lähteissä ja nauramme vatsalihakset kipeiksi: vähän kaikelle. On hullunkurisia kulttuurieroja, meidän välillämme, meidän ja portugalilaisten välillä ja sitten ihan vaan maailmassa.
Sitten on paikkoja, joissa puoli litraa lounasviiniä maksaa niin vähän, ettei sellaista ole Lissabonissa enää missään. 

Neljän päivän miniloma loppuu aivan liian nopeasti. Tokavikana iltana etsimme lentoja loppuviikolle, jotta voisimme jäädä vielä edes muutamaksi päiväksi. Ei löydy mitään halpaa ja on palattava kotiin ja arkeen.

Neljä päivää erossa omasta normielämästä ja läppäristä tekee hullun hyvää. Tosin seuraavana yönä herään hikisenä sellaiseen painajaisuneen, jossa kaikki kanssani koskaan töitä tehneet asiakkaat ovat lähettäneet saman meilin: palveluitani ei tarvita enää IKINÄ, koska olen epäluotettava lusmu.

No ainakin rentoutunut sellainen.

—-

I recently visited a paradise island.